Listoja, listoja

Tekemättömien töiden listoja, muistilistoja, ostoslistoja ja mitä näitä nyt onkaan tässä matkan varrella nähty, ennen kuin päästiin näihin kuvien listoihin. Nyt voi sanoa, että viimeisetkin listat ovat paikallaan, kahden vuoden asumisen jälkeen. Syy ei ole siinä, että muuton jälkeen olisimme lössähtäneet paikalleen, vaan yksinkertaisesta tarjonta ja mieltymykset eivät vain ole aikaisemmin kohdanneet. 

Parkettimme väri osoittautui listoja valittaessa hankalaksi. Emme löytäneet yhtäkään puuta jäljittelevää saumalistaa, joka olisi vastannut täysin parketin sävyä. Ja minullehan ei mitkään sinnepäin värit kelpaa ollenkaan. Myöskään metallisävyt eivät jotenkin natsanneet, varsinkaan laatan ja parketin välille. Ainoaksi vaihtoehdoksi osoittautui valkoiset listat ja niitähän sitten etsittiin, kunnes törmäsimme naapurustoon rakenteille olevassa talossa ohuisiin valkoiseksi maalattuihin peltilistoihin ja päätimme napata idean heiltä. Teetimme peltisepänliikkeessä kaikki saumalistat ja pari lyhyempää eritasolistaa testiin (kts. kaksi ylintä kuvaa). Totesimme kuitenkin, että keittiössä ja eteisessä, missä listaa tulisi pitemmät pätkät isommalla korkoerolla, olisi oikean kulman löytäminen todella haasteellista, eikä maalattu ja ohut pelti varmasti pitemmän päälle pysyisi siistinä.

Olimme siis edelleen hankalan edessä. Kunnes eräällä rautakauppareissulla, valmiiksi jo epätoivoisena, kävin vilkaisemassa listahyllyjä ja hoksasin joukossa valkoiset sileät eritasolistat, tosin liimattavat versiot. Ajatuksenamme oli aina ollut, että listojen tulisi olla ruuvikiinnitteiset, koska epäilimme, ettei liimaus kestäisi parketin elämistä (tai parketti liimausta). Mutta miksi ihmeessä ruuvattavia listoja on vain muutama vaihtoehto, kaikki niitä metallisävyjä ja usein vielä uritettuja? Tämän ongelman edessä taivuimme testaamaan, josko liimattavat kuitenkin kestäisivät. Ja onhan nuo nyt tyylikkäät ja ainakin tähän asti ovat pysyneet aikalailla paikallaan. Talvella se sitten nähdään, mitä parketin eläminen saa aikaan.

Eteisen ja keittiön eritasolistat ovat Hansamex Oy:n. Valkoisia listoja saa sekä kiiltävänä että mattapintaisena. Heh, meiltä löytyy molempia, koska aina ei voi arvata, mitä vaimo haluaa. ;) Mutta tällä kertaa en ollut turhantarkka, eikä ero käytännössä ole häirinnyt ollenkaan. Turha kriittisyys saa muutenkin hetkeksi väistyä. Seuraavaksi on nimittäin luvassa jotain ennennäkemätöntä, hui! Pysykää linjoilla. (Ärsyttävää vihjailua tällainen :D )

Vihreän purkin taika

Mitä tapahtuu, kun otetaan käteen vihreä purkki, sieni ja rätti ja sitten kontataan laattalattialla tunteroinen? No, polvissa kihelmöi ja niiden väri on jokseenkin kirjava, mutta sen lisäksi tuloksen näette kuvista.

Vuoden asumisen ja varsinkin nyt kesän paljaiden jalkojen ajan jälkeen valkoiset laattasaumat alkoivat pahasti näyttämään harmailta. Kerkesin jo suoraan sanottuna katua värivalintaamme ja mietin saumojen maalaamista oikeasti harmaiksi. Pahin alue oli selkeästi pesualtaan ja saarekkeessa sijaitsevan hellan välinen lattiaosuus, jossa luonnollisesti eniten sotketaan. Eräänä päivänä testasin Universal Stonea saumaan roiskahtaneeseen kahvitahraan ja huomasin, miten siltä alueelta sauma kummasti kirkastui. Niinpä en malttanut olla tarttumatta tähän jokseenkin työlääseen hommaan nyt oikean siivouspäivän koittaessa. Ja kyllä maar kannatti, vai mitä sanotte? Jos vain nyt olisi viisas, niin hommaisi edes jonkinlaisen maton tuota puhdasta lattiaa suojaamaan. Kenties olisi myös aika käsitellä saumat uudelleen saumasuojalla, joka meillä tuossakin lattiassa on alusta asti ollut. Mikään täydellinen pelastus ei siis sekään aine näyttänyt olevan, mutta ehkä yhdessä hyvän saumalaastin (Casco Dekor Premium) kanssa teki lattiasta kuitenkin helpommin puhdistettavan. Ainakin, jos unohtaa ne polvien mustelmat. ;)

Pahoittelut niille, jotka odottivat lupaamaani postausta nurmikon vihreydestä. Se tulee sitten seuraavaksi. Tuli vain pakottava tarve jakaa tämä riemu. Tämäkään ei siis ollut maksettu mainos mainitulle tuotteelle, vaan ihan oma hyväksi todettu havainto.

Kalusteiden rynnäkkö

Juhannusviikolla oli ruuhkaa muuallakin kuin menoliikenteessä. Kalusteet ottivat rynnäkön ja saapuivat torstaina, muutamia jälkitoimitettavia lukuun ottamatta. Päädyimme ulkoistamaan laattojen saumauksen, koska meillä ei itsellämme siitä ole juurikaan kokemusta ja aikataulu painoi päälle. Onneksemme saimme sovittua saumauksen sopivasti ennen kalusteiden saapumista. Tosin viimeisiä saumauksia kodinhoitohuoneessa tehtiin vielä torstaina, mutta se ei hidastanut kalusteiden sisäänkantoa.

Saumausaineena käytettiin Casco Dekor Premium saumalaastia, väri 4101 (vaaleanharmaa) harmaille lattia-alueille ja 4100 (valkoinen) kaikkiin muihin saumauksiin. Itse toivoin saumoista mahdollisimman kestäviä ja helposti puhdistettavia. Epoksisauma olisi varmasti ollut näihin kriteereihin sopivin, mutta amatööreinä emme uskaltaneet siihen ryhtyä. Pelkäsin myös, että tumma pohja kuultaisi hiukan läpikuultavan epoksin läpi ja muuttaisi näin itse sauman väriä. Pohdimme myös Mapein ja Ardexin sauma-aineita, koska niiden sanotaan olevan kovempia ja tiiviimpiä ( = likaa hylkivämpiä), mutta myöskin hankalammin työstettäviä. Tiedä sitten millaiseksi tämä Casco osoittautuu. Tarkoitus on käsitellä kaikki saumat vielä jollakin suoja-aineella.

Kalusteiden valtausta on lähdetty purkamaan makuuhuoneiden vaatekaappien asennuksella. Seuraavaksi käsittelyyn otetaan kodinhoitohuoneen kalusteet, kunhan silikonit on ensin saatu vedettyä nurkkiin. Siitä ne varmaankin pikkuhiljaa alkavat asettumaan ojennukseen tila kerrallaan.

Pihalla sen sijaan on ryhdytty torjuntatoimiin pujon valtausyritystä vastaan. Ja sitä nimittäin on, muuta siellä ei juuri kasvakaan. Sen verran röyhkeä kasvi taitaa olla kyseessä. Tuo 5 litran pönttö ei vielä riittänyt nitistämään kaikkia kukkijoita. Maaperä vaikuttaisi olevan hyvää, kun niin rehevänä nämä ei toivotut kasvit siellä kukkivat. Toivottavasti nurmikkokin intoutuu myöhemmin samoin.

Kuvissa näkyvät laatat:

WC 6-kulmainen laatta: Pukkila Shape Black mosaiikki 8,1x8,1
WC pikkulaatta: Pukkila Arkitekt Color-Black mosaiikki 5x5
WC valkoinen: Laattapiste TH White Glossy 30x60
Kylpyhuone seinälaatta: Cello Lumi 20x40
Harmaa lattialaatta: Laattapiste Anthol Clematide 10x10
Eteisen ja keittiön lattialaatta: Laattapiste II Koshi 36W 30x60

Sukkasillaan

Kun talossa voi kävellä sukkasillaan, täytyy siellä olla jo aika valmista. Kolmessa makuuhuoneessa pääsee tallustelemaan ilman kenkiä, tai on oikeastaan ihan välttämätöntä. Ja kyllä tuntuukin parketti mukavalle sukan alla, lämpimälle ja suorastaan samettiselle. Vain lattialistat ja vaatekaapit puuttuvat.

Pakko ihan kehaista, että vietin itsekin yhden illan konttausasennossa parkettia laittamassa. Ranteet sai kyllä tuta, kun lautoja taputteli pontteihinsa. Sinänsä asennus ei mitään kovin vaikeaa ollut ja parketti oli laadultaan hyvää. Ihan nätisti asettuivat pontit kohilleen, kun vain tekniikka oli hallussa. Kyllähän tuolla enemmänkin viihtyisi hommissa, jos vain saa häiriöttä tehdä. Ja kivaa vaihtelua siihen siivoojan pääsuunnittelijan rooliin, mikä minulla yleensä työmaalla on ollut.

Laatoitustyöt alkavat olla lopuillaan. Ensi viikkohan on jo juhannusviikko, jolloin kaikki kalusteet saapuvat. Suurin osa kalusteista sijoittuu laatoitettuihin tiloihin, joten tässä täytyisi ihan tosissaan ruveta tutustumaan saumaukseen. Päätimme jättää yleisten tilojen parketin laiton kalusteiden asennuksen jälkeen, niin pystyy hiukan huolettomammin touhuta painavien kalusteiden kanssa. Vaikka tämä rakennusaika ei aina niin mielekästä olekaan, niin on se vaan mahtavaa, kun alkaa tulla jo niin valmista, että voi vaikka miettiä huonekalujen paikkoja. Pitäisiköhän pistää ensimmäiset uudet sisustushankinnat jo tilaukseen. :)

Laattojen pudotuspelit

Eteiseen ja keittiöön tulevien laattojen pudotuspeleissä oli mukana kahdeksan laattaa. Tämän kuvan perusteella kaikki näyttävät aikalailla samanlaisilta, mutta kyllä siellä on selkeitä eroja sävyissä, laadussa ja pintatuntumassa. Yllättävää oli, että ne laatat, mitkä kaupoissa näyttivät voittajasuosikeilta, tippuivatkin sitten tositoimissa aika nopeasti pois pelistä. Tässä huomasi jälleen sen, kuinka tärkeä on tuoda valittavat materiaalit paikan päälle. Itse olisin ainakin mennyt totaalisesti metsään, jos kaupan loisteputkien valossa olisin valinnan tehnyt. Ihmettelen, ettei kaikista liikkeistä saanut mallipaloja lainkaan mukaan testattavaksi. Saattaapi jäädä jokunen kauppa tekemättä heillä sen vuoksi.

Meidän pudotuspelien kulku meni niin, että ensin poistimme joukosta ne, mitkä eivät millään tavalla miellyttäneet silmää. "Tuo on liian tumma, tuo likaisen näköinen...liian kiiltävä...liian muhkurainen" jne. Kaikkia verrattiin parketin vieressä. Loppupelit menivät kaksintaisteluksi. Otimme aina kaksi laattaa rinnakkain, joista parempi pääsi jatkoon ja näin lopulta voittaja selvitettiin. Nämä pelit jäivät itselläni jotenkin vaisuiksi. Niin sanotut vau-elämykset jäivät puuttumaan, vaikka kyllä siinä voittajafiilikset on itsellä, kun saa kiireessä jonkin ratkaisun aikaiseksi. Olen toki tyytyväinen valintaamme ja varmasti laatta on tämän kaiken vertailun jälkeen passeli kotiimme. Ehkä kokemusta himmensi pienoinen stressi kiireen vuoksi. Tiesi, ettei vertailua voi jatkaa enää pitkään, vaan näistä on nyt vain valittava.

Laataksi valitsimme Laattapisteen Koshi 36W-laatan 30 x 60 kokoisena. Laatta on sävyltään lähes valkoinen, harmaaseen ja pikkuisen lämpimään sävyyn taittava (Ei todellakaan beige, miltä se valmistajan kuvassa näyttää). Ladontatyyli täytyy vielä testata. Laattapisteeltä sai laatat muutamassa päivässä suoraan paikan päälle. Laatat odottavatkin jo pian töitä aloittelevaa laatoittajaa.

lähikuva laatasta: Imola Ceramica

Kun eteisen laatta oli valittu, pääsimme heti pohtimaan kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen laattavalintoja. Koska kodinhoitohuoneeseen on meillä käynti eteisestä, tulee siis näiden tilojen laattojen sointua yhteen, etteivät sitten turhaa kinastele siinä kynnyksellä keskenään. Ajan puutteen vuoksi, toivoimme (tai oikeastaan päätimme), että pienempikin laatta löytyisi Laattapisteeltä. Ajatuksissa oli vaalean harmaa 10 x 10 laatta. Tässä asiassa oli pakko ajatella alueemme veden korkeaa kalkkipitoisuutta. Värin oli siis oltava sellainen, mistä ei veden jättämät kalkkitiplut kovin selkeästi erottuisi. Mikään tumma laatta ei siis edes tullut kysymykseen. Muutamia vaihtoehtoja vertailimme liikkeessä ja niistä kaksi lähti vielä kotiin harkittavaksi. Ratkaiseva tekijä itselleni tässä valinnassa oli värin lisäksi laatan pinta. Toivoin pinnasta mahdollisimman helposti puhdistettavaa. Toinen laatoista (kuvassa vasemmalla) tuntui tahmealta sukan alla. Vaikka pidinkin laatan harmaata villakangasta muistuttavasta värityksestä, valitsimme kiiltävämmän vaihtoehdon (kuvassa oikealla). Laatta on Laattapisteen Anthol-sarjan Clematide. Laatta vaikuttaa myös laadukkaammalle. Materiaali on selkeästi kovempaa ja lasite paksumpi. Jännä nähdä, millaista laatta on sitten isommalla pinnalla, kun laattojen kesken on pientä tummuusvaihtelua. Toivottavasti ei kovin kirjavaksi mene. No, onhan 90-lukukin vielä tulossa joskus muotiin vai liekö jo jollain asteella. ;) Seinälaataksi kylpyhuoneeseen tulee kiiltävä valkoinen Cellon Lumi 20 x 40-laatta tiililadonnalla toteutettuna.

Parkettipaljastus ja herkkutapetit

Aikamoista kilpajuoksua on meillä viimeinen viikko ollut. Lähinnä kiirettä on pitänyt laattojen valinnan ja niiden tilauksen kanssa. Nyt kuitenkin pysytään edelleen teemassa tapetit. Ja hei, ollaan me se parketti valittu jo aikoja sitten. Ei vaan tässä juostessa meenaa keritä samaan tahtiin päivittämään tietoja tänne. Nytkin silmät sikkurassa pikaisesti yritän jotain raapaista. Suonette sen, jos juttu vähän tökkii.

Parketti löytyi lopulta Upofloorilta: mattalakattu Saarni Select 1-sauvaisena. Tämä mallipala meillä ei ollutkaan vielä vertailussa mukana taannoisessa parkettipapatuksessa, jolloin teiltäkin mielipidettä kyselin. Parketti on kuitenkin lähes samanlaista kuin Karelian vastaava. Lopullinen päätös oli helppo, sillä näin vaaleaa (mutta kuitenkin käsittelemättömän puun väristä ja kuvioltaan eleettömintä) saarnia ja vielä 1-sauvaisena sai ainoastaan tältä toimittajalta mattalakattuna. Hinta ja laatu olivat tässä myöskin kieltämättä puolellamme.

Parketin löydyttyä on sitten muitakin valintoja pystynyt jatkamaan sujuvaan tahtiin eteenpäin. Tänään kävin tilaamassa näitä ihania Harlequin Orla Kiely-malliston tapetteja kahteen huoneeseen. Tytöt saivat valita omansa näistä vaihtoehdoista ja (ei mitenkään yllättävää) valitsivat punaisen (valmistajan väri: poppy) lehtikuvioisen Linear Stem tapetin. Alhaalla ideakuva vastaavasta isolla pinnalla keltaisena versiona. Ei hassumpi sekään. Punaisen sävy tässä tapetissa ei ole aivan noin kirkas, kuin mitä ottamani kuva antaa ymmärtää vaan sävy on hiukan utuinen. Työ-/vierashuoneeseen valitsimme saman malliston Scribble tapetin yhdelle seinälle. Karsimme vaihtoehdot kolmeen ja näistä päädyimme kaikista vaaleimpaa vaihtoehtoon eli harmaaseen (valmistajan väri: mist). Punainen scribble (kuvassa alhaalla) olisi myös ollut niiiin namu, mutta kaikkea kun ei voi saada.

Tänään olen myös saanut opastusta maalien valintaan sekä käynyt tekemässä hiukan lisää koemaalauksia paikan päällä. Ja taisi muuten nyt napata harmaan rintamalla. Maaleista, laatoista, paneeleista ja vessanpytyistäkin asiaa siis tiedossa seuraavissa jutteloissa. Pysykää linjoilla. Pari päivää tässä käyn muissa maisemissa ja ajatelmissa, mutta sitten toivon pääseväni takaisin hiukan hitaammille uomille, niin ehtisi tännekin useammin tarinoimaan.

Aurinkoa päiviinne!

 

kuvat: Orla Kiely ja Tapetorama

Kuutamokeikalla

Valkoiset seinät odottavat sisustajaa. Tasoittajalla meni muutama päivä näihin pohjatöihin. Tällä hetkellä seinät ovat pohjamaalissa. Tästä on hyvä lähteä tekemään valmista pintaa. Kuin puhdas taulupohja. Mitähän sinne taiteilisi?

Tytöt rakensivat oman pikkukodin (karsinaksikin kutsutun) keittiönurkkaukseen. Tässä talossa käydään edelleen vain mielikuvitusvessassa. I parhaillaan pynkäämässä.

Lähdimme ehkä joidenkin mielestä tekemään väärästä päästä lopullista jälkeä. Viime päivien aikana on työmyyrä tehnyt varaston yhtä väliseinälevyä lukuunottamatta valmiiksi. Jopa listat on naputeltu paikoilleen. Lattia jää tässä varastossa betonipinnalle. Toisen varastomme (=tekninen tila) lattia saa pintaansa epoksimaalin. Näin rakennusaikana on mahtava, kun on tila, missä säilyttää kaikki kamppeet, eikä niitä kaikkia tarvitse aina roudata pois tieltä rakennuskohteen vaihtuessa. Nyt onkin hyvä jatkaa muihin tiloihin.

Ilmastointiputkistot ovat myöskin nyt valmiina. Kiitos siitä tarkalle lvi-asentajallemme. Vielä muutamia valmistelevia hommia yläpohjassa, niin pääsevät ensi viikolla villan puhaltajat töihin. Siitäpä seuraa sitten näillä näkymin meillekin seuraavaa urakkaa: käyttöullakon levytys. Tehdään nyt, kun kerran aloitettiin, nämä tällaiset hommat alta pois, jotka yleensä jäävät viimeisiksi.

Näiden töiden lisäksi on hoidettu joitakin pienempiä askareita, kuten valettu täytettä lattiasta puuttuviin kolosiin, joita ei varsinaisessa valussa pystytty tekemään hankalien paikkojen vuoksi. Sauna on saanut hopeaseinät jo aiemmin, meillä hommissa olleen timpurin kätösten toimesta. Löylyhuoneen suunnitelmista voisikin jokusen sanasen ja kuvasen lähiaikoina tännekin laittaa. Pian saamme nimittäin tietää, mikä on lattiamme kosteustilanne. Tiedä vaikka pääsisi jo kylpyläosastonkin tekoon. :)

Mahtava kuutamo oli eilen illalla. Ja naapureilla astetta paremmat (työmaa)sosiaalitilat.

Palikkapeliä osa 2.

Saimme pari mallipalaa vielä lisää ja en voi kuin ihmetellä, että nämä tosiaan ovat samaa puulajia. Sen verran olen myyntipuheista oppinut, että saarnen sydänpuu on tummaa ja pintapuu voi olla hyvinkin vaaleaa. Tämä selittänee osittain värieroja. Olisi kuitenkin jännä tietää, mistä päin maailmaa nämä valmistajat hankkivat puunsa ja selittääkö myös puun alkuperä niiden väriä.

Uudet palat tulivat Timberwise:lta. Karelian mallipalat ovat samat kuin edellisessä postauksessa. Itse en suuresti syttynyt näihin tummempiin palasiin, mutta hyvä on näitäkin ottaa vertailuun mukaan vahvistamaan päätöstä. Tuossa Timberwisen Saarni Olive-parketissa on paljon mukana mainitsemaani sydänpuuta. Suurempaa pintaa näet esimerkiksi Talo KeKo-blogista. Meillä on toiveissa mahdollisimman tasavärinen lattia, puun "liekehdintä" ei sen sijaan haittaa.

Alimmassa kuvassa on nähtävissä eri lakkaukset. Taempi pala on mattalakattu ja etualalla olevassa on normaali lakkaus. Tässä kallistumme mattalakatun puoleen. Tykkään sen samettimaisesta pinnasta, enkä tahdo, että heti pienetkin pölyhiukkaset näkyvät lattialta, naarmuista puhumattakaan.

Tämä aiheesta tällä kertaa. Ja lupaan, että ensi kerralla tulee jotain muuta näiden puupalikoiden sijaan, vaikka edelleen odottelemme lisää mallipaloja. Talollakin on tapahtunut. Ehkä kurkkausta sinne siis. Siellä on jopa listoitettu, eikös se yleensä viittaa siihen, että alkaa olla loppusuoralla. ;)

Parkettipapatus

Tässä näitä nyt tulee. Saimme haalittua muutamia parkettinäytteitä vertailtavaksi. Olin pitkään kuvitellut mielessäni lämpimän sävyistä harjattua tammiparkettilattiaa. Mutta kuinka ollakaan, niitä aikamme katseltuamme lähes vahingossa tartuimme vertailun vuoksi vähän vaaleampaan palaseen, joka alkoikin miellyttää enemmän silmää. Onko se sitten sitä, että tammi tuntuu olevan niin kovin suosittua nykyään ja sitä näkee paljon vai sitä, että molemmat pidämme aidon puun väristä (aitoahan tammikin on, mutta siis...no, kyllä te tiedätte!) Tai ehkä se on vain niin suomalaista, männyn, koivun ja kuusen tuttuutta. Parkettivaihtoehtomme eivät kuitenkaan ole mitään näistä edellä mainituista puulajeista. Mitä nyt yksi männynpalikka siellä joukossa kummittelee. Jos ei muuta virkaa sille keksitä, niin ainakin se on osoittamassa sitä tavoiteltua väriä.

1. Karelia: Saarni Natur 2-sauva, leveys 188
2. Karelia: Saarni Select Kartano, leveys: 138
3. Parla: Saarni Chateau 1-sauva, leveys 205
4. Parla: Saarni Select 1-sauva, leveys 137
5. Parla: Massiivipuulattia Mänty 3X Puuvalmis, leveys 137 (valkoiseksi maalattuna?)

Mihinkään päätökseen emme ole vielä päässeet. Palikat eivät siis ole missään paremmuusjärjestyksessä. Urhoni mielestä nuo kaikki ovat ihan samanvärisiä. Minä en välttämättä allekirjoita väitettä. Vaikka todellisuudessa voivat tosin ollakin, kun palanenhan on aina vain osa kokonaisuutta. Sävyeroja lopullisessa parketissa luonnollisesti on aina.

Mittee työ sanotte? Sovitaanko, että jokainen, joka tämän nyt lukee, antaa edes jonkin mielipiteensä (vaikka sen en tiiä-mielipiteen). Sitä en kyllä lupaa, että mielipiteillänne olisi merkitystä lopulliseen valintaan. :) Muutenkin olisi mukava tietää, ketä kaikkia siellä ruudun toisella puolella onkaan.

Hyrskyn myrskyn

Lääkkeitä on nautittu runsain mitoin. Särkylääkkeiden lisäksi neulontaterapiaa. Sukkia pitkävartisia on syntynyt kolme paria. Nämä raitaversiot kantavan nimeä Peppi-sukat. Punaraitaneidillä sukat aiheuttivat heti peppimäisiä elkeitä, eikä sukista tahtonut saada tarkkaa kuvaa. Kyseisissä sukissa kokeilin ensimmäistä kertaa ristiinvahvistettua kantapäätä. Tuli todettua, että kantapää ei ole sen vaikeampi tehdä kuin tavallinen vahvistettukaan ja on vielä kauniimpikin!

Kaikesta kilistelystä huolimatta on pääkoppa edelleen sumeana. Johtuneeko sitten yli viikon kestäneestä (ja uudelleen pahenevasta) flunssasta vai mistä, mutta sisustuksen suunnittelu on päässäni keikahtanut yhden jos toisenkin kerran heikun keikun. Mitä lähemmäksi ratkaisun hetkiä mennään, tuntuu epäröinti valintojen suhteen vain kasvavan. Täytyykö tässä siis siirtyä tujumpiin lääkkeisiin eli kirjoneuleiden pariin vai mikä neuvoksi?

Lattioista olisi tarkoitus lähteä liikenteeseen, sillä ne ohjaavat mielestäni aika paljon muuta sisustusta. Hiukan olemme jo ehtineet materiaaleja katsella, mutta tänään pääsemme ihan miehen kanssa kahden (kiitos avuliaan lastenhoitajan) vilkaisemaan parin kaupan parkettivalikoimat. Alusta asti on ollut selvää, että valitsemme parketin, mutta jotenkin kummasti löydän itseni useasti ihastelemasta aitoja puulattioita. Toivon hartaasti, että kohtaisimme pian sen vaihtoehdon, joka ei antaisi enää sijaa muille mietinnöille.

Katsokaa nyt näitäkin: aitoa, lämmintä, puuta!

Dinesen

Kannustalo Lato

Scandinavian apartment

Parla-puulattiat

Lattiasta piippuun

Vihdoinkin kerkesin kameran kera pyörähtää raksalla napsimassa päivityksiä. Talomme on tällä hetkellä kuin mikäkin pujottelurata. Keppiä ja putkea sojottaa sieltä täältä ja onpa sinne kasvanut yksi tolppakin. Lattia on kertaalleen hiottu, mutta kunnon imurointi paljasti pettymyksen. Hionta ei ollutkaan riittävä. Se on haettava paremmat välineet lainaan ja tehtävä homma toisen kerran. Kyllä siitä sitten hyvä tuleekin, kun ihan kahteen kertaan tehdään.

Keskimmäinen kuva on teknisestä tilasta/varasto(i)sta. Siinä olisikin seuraava urakka edessä: saada tekninen tila siihen pisteeseen, että heti joulun pyhien jälkeen pystyy maalämpöpumpun sinne asentamaan. Käy nimittäin kohtuullisen kalliiksi sähkölämmittimillä mökin lämmittäminen. Tila jaetaan puoliksi väliseinällä, katko näkyykin jo lattiassa. Myöskin paraatipuolen ja teknisen tilan välinen seinä laitetaan tässä vaiheessa umpeen.

Piippu asennettiin maanantaina. Asennus onnistui ilmeisesti hyvin, sillä piippu pojottaa juuri siinä, mihin sen pitikin asettua. Fiksu rakentaja teki myös samantien piipun pellitykset katolle, ettei tarvitse syräntalvella siellä enää sitten lumen keskellä täristä. Tytöt tarkistivat, että mahtuisiko se julgubbe tulemaan piipusta tupaan. Ei kyllä mahdu, mutta tontut kuulemma mahtuvat, kun nehän on niin pieniä, ettei niitä edes koskaan nää.

Höyrysaunako?

Tämän lähempää ei keskiviikkona tehtyä lattiavalua päässyt kuvaamaan, sillä niinkuin kuvista näkyy, on olosuhteet sisätiloissa aikalailla trooppiset tällä hetkellä. Moneen kertaan on saanut käydä avaamassa luukut selälleen, että lämpö ja kosteus vähän haihtuisivat. Äkkinäinen jo luulisi, että talossa palaa. Parhaillaan siellä nakerretaan kattoon reikää, että joskus vielä tarkoituksella aiheutetut savut nousisivat oikeasta paikasta pihalle. Maanantaina tulevat nostamaan piipun paikoilleen. Piipuksi valitsimme erittäin kätevän valmispiipun;  onpiipun, joka nostaa pämäytetään katon kautta paikoilleen. Jossain asiassa pääsemme mekin suht helpolla.

Mitäs muuten sanotte noista punavalkoisista villapaketeista...eikös olekin jouluiset? Hyvä, että on joulurekvisiittaa raksallakin. Tämä rakentajapari aikoo viettää viikonlopun poikkeuksellisesti poissa raksalta ja aivan kaksistaan. Jospa viikonloppumme olisi täynnä joulutunnelmaa ja pukkikin saisi samalla säkkiinsä salaisuutta monta.

Putkien värikirjo

Takan paikka löydetty! Kuvassa punaisella styroksiin maalattu olohuoneen ja makuuhuoneen erottava seinä.

Kodinhoitohuoneen ikkuna ja ovi sekä kylpyhuone ja sauna. Kuva otettu keittiöstä.

Viimeisen reilun viikon aikana tapahtunutta:

Saimme yhden illan kahdenkeskistä aikaa armaani kanssa ja missäs muualla sitä vietimme kuin raksalla. Samalla sitä voi parisuhdettakin rakentaa siellä muiden rakennustöiden ohessa. En siis lainkaan väheksy tuota aikaa. Saimme silloin laitettua lähes kokonaan toisen kerroksen styroksia lattioihin.

Lämminvesiputket ovat päässeet omiin uomiinsa ja sähäkät sähkäritkin kävivät toissa lauantaina noin tunnissa vetäisemässä hirmumäärän johtoa sisätiloihin. Kuvissa nämä johdot ovat valkoisten suojaputkien sisällä.

Seuraavaksi asennettiin lattiaverkot ja sitten alkoikin riemukkaan värisen lattialämmitysputken kieputtelu. Varsin värikästä on siis tällä hetkellä tämä rakentaminen ollut. Lattialämmityksen koeponnistus onkin jo tänään. Toivoa sopii, että kaikki liitokset pitävät, sillä keskiviikkona on lattian valu. Jes! Aikamoisen ponnistuksen ovat nämä kaikki vaiheet vaatineet, mutta onneksemme on meillä ollut jälleen muutama reipas käsipari apunamme.

Kävin itse lauantaina kolmisen tuntia syytämässä rakennusjätettä  lavalle. Ja sitä muuten oli ja on, sillä koko menneen rakennusajan jätteet odottavat siirtoa kaatopaikalle. Pienen kivan lisän työhön toi napakka pakkastuuli ja vienoinen lumisade. Pakko tässä on itseäki välillä kehua, vaikkakin suurimman kehun aina ansaitsee oma päärakentajamme. Mutta arvatkaapa, että söinkö kaiken bodauksen jälkeen illalla joulutortun ja ison kakkupalasen...eikä yhtään tullut herkkumorkkista! :)

Meneekö putkeen?

Viime päivinä on aloitettu valmistavat työt lattiavalua ajatellen. Kaikki lähtee tästä viivojen sekamelskasta. Kuva on loppujen lopuksi erittäin pätevä, kunhan ensin oppii, minkä paksuinen viivoitus on mikäkin putki. Itse olin eilen mukana auttamassa vesiputkien laitossa ja hiukan pääsin jo jyvälle viivoista. Toivoa sopii, että myös varsinaiset putkien paikat mitattiin oikein, jotta vesipiste sitten tulee siihen, mihin kuuluukin ja putket jäävät somasti piiloon.

Lauantaina pari viemärirottaa laittoi viemäriputket ja lattiakaivot asemiinsa. Sen jälkeen pientä palapeliä styroksien kanssa ja eilen yksi veteli latua edeltä ja parit näppäräsormet keräsivät styroksipatukat urista. Sitten vain putkea uomiinsa. Kuulostaa helpolta. Vähän saa kuitenkin jännittää, että meneekö kaikki kirjaimellisesti putkeen. Uutta hommaa tämäkin näille rakentajille. Ehkä on syytä tarkistuttaa työn jälki, ennen kuin heittää betonia päälle. Lopuksi vielä rakentajan puumerkit. :)