Vuosi on vaihtunut uuteen. En voi sanoa, että viime vuosi olisi päästänyt helpolla. Ylämäkiä, mutta myös sujuvia alamäkiä. Vuoteen mahtui mm. tulevaisuuden pähkäilyä, totuttelua terveyden kanssa tasapainoiluun, loputtomalta tuntuva runsasluminen talvi, opiskelupaikan hakeminen, murtumia kolmella perheen jäsenellä (minä mukaan lukien), miehen uusi työpaikka, ihanan lämmin kesä ja useat lomareissut, syksyllä nuorimmaisen päivähoidon aloittaminen ja omat alkaneet graafisen alan opintoni, niistä innostuminen ja onnistumiset ja juuri vietetty leppoisa joulu.
Bonuksena kerrottakoon, että olen tässä hiljaisuudessa kasvatellut myös pientä ihmettä sisälläni, mikä omalta osaltaan on tuonut tähän toiseen vuoden puolikkaaseen omat haasteensa pahoinvointeineen ja muine vaivoineen, mutta myös ilon ja odotuksen tulevasta maaliskuun vauvasta.
Kaikkinensa on viime vuoden runsaat kuviot näkyneet selvästi myös täällä blogin puolella ja saaneet minut moneen kertaan pohtimaan tämän lopettamista. Nyt näin uuden vuoden alkajaisiksi tuntuu, että on aika tehdä ratkaisu ja päättää tämä luku elämässäni. Ei siksi, etten tästä kaikesta tykkäisi, vaan yksinkertaisesti siitä syystä, että tässä elämäntilanteessa minulla ei vain riitä aikaa niin paljon blogille, kuin haluaisin. Samalla olen myös huomannut, että tarvitsen arkeeni enemmän ns. tyhjiä hetkiä palautumiseen, jotta kroppani ja pää ei lähde ylikierroksille. On siis karsittava elämästä jotain saadakseen tilalle aikaa kaikelle sille muulle, mille nyt sitä ei ole riittänyt. Ehkä tartun taas useammin neulomisen tai ompelukoneen kimppuun tai luen enemmän tai ihan vain keskityn elämään kulloisessakin hetkessä paremmin, ilman taustalla jyskyttävää ajatusta postausaiheista. Enemmän tilaa olla vain, keskittyä tulevaan uuteen pieneen ja koko perheeseen, omiin juttuihin sekä hyvinvointiin. Siinä tavoitetta tälle vuodelle.
Reilu kuusi vuotta blogia tuntuu pitkältä ajalta. Ei ihme, että tässä ollaan hieman haikeissakin tunnelmissa. Uskon silti, että päätös on oikea tähän saumaan. Koskaan ei tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu tai olenko joskus aloittamassa jotain uutta bloggauksen tai muun aiheen saralla, mutta nyt juuri tuntuu hyvälle näin. Ihan täysin en somesta katoa, vaan edelleen minut löytää instagramin puolelta tutulla nimimerkillä: @punahallakko. Moikataan siellä!
Kiitän teitä kaikkia mukana kulkeneita mielenkiinnostanne ja seurastanne näinä vuosina. Ilman teitä ei tämäkään tarina olisi jatkunut näinkään kauaa. Olkoon elonne lempeää ja sopivasti haasteellista, ihanaa alkanutta vuotta 2019!
