Joulu pois

Kevyempää kohti. Kuusi sai lähteä jo tiistaina. Samalla riisuin kotia muutenkin jouluisista koristeista. Vaikka tykkäänkin hurjasti joulusta ja siitä tunnelmasta, on vuoden vaihteen jälkeen jo kiva palata yksinkertaisempaan ja raikkaampaan ilmeeseen. Kausivalot ja ruukkukuuset kuitenkin vielä jäivät, sopivat minusta ihan hyvin tähän kovin pimeään vuodenaikaan. Pikkuhiljaa valon lisäännyttyä niitä sitten karsitaan. Hetkittäin tuosta valosta ollaankin jo saatu nauttia, vaikka hyytävät pakkaspäivät eivät olekaan mun lemppareita. Aurinko on aina jees! Pirteää tammikuun alkua!

Kranssi

Pari tarkempaa kuvaa vielä tekemästäni kranssista. Huomaa, että kuvat on otettu eri päivinä. Kranssin kukka ei näköjään kestänyt ryhdikkäänä kovin kauaa, mutta on kuitenkin edelleen vihreä ja kaunis. Ehkä muokkaan kranssia kukan kuihduttua vielä kestävämmillä materiaaleilla. Ainakin eukalyptus ja havut kestävät katsetta vielä kuivuttuaankin.

Muutama päivä tätä vuotta jäljellä. Täällä ollaan elelty jossain välitilassa, ilman suurempia suunnitelmia mistään. Tänään kävimme ale-ostoksilla ja huomenna on siivouspäivä. Mielessä on pyörinyt mennyt vuosi. Kai sitä jonkinlainen tilinpäätös pitää itsensä kanssa näin vuoden päätteeksi tehdä, jotta voi aloittaa uuden vuoden ns. tyhjältä pöydältä tai paremminkin menneet kokemukset siististi pöytälaatikoissa. Hyvää loppuvuotta teille! <3

Joulu 2016

Joulun parhaat...

Kaunein valo: Kynttilä. Kynttilöitä on poltettu aamusta iltaan. Tuikut ovat palaneet tänä vuonna Iittalalta lahjaksi saamissani Ultima Thule kynttilälyhdyissä. Lasin läpi tuleva valo on näissä mielestäni erityisen kaunis.

Kattauksen värit: Valkoinen, vaaleanpunainen, messinki, ripaus punaista ja vihreä. En suunnitellut kattauksia sen kummemmin etukäteen. Kaapista löytyi lahjaksi saadut Havi'sin servetit ja pienet havut napsaisin kuusen alaoksilta.

Makein herkku: Piparkakkujäädyke. Jäädyke on helppo jälkiruoka, sillä sen voi valmistaa etukäteen pakastimeen. Raskaamman jouluruuan jälkeen maistui puolukoiden kera ihanan raikkaalle. Resepti löytyi Arlan sivuilta.

Kaunein kukka: Jouluinen kranssi. Tämän joulun ehdoton hitti. Omani tein pikapikaa vielä aattoaamuna. Olin tilannut kukkakauppaan jo pari viikkoa aikaisemmin materiaaleja kranssiin, mutta näin viime tippaan se sitten lopulta jäi. Mutta ai että vain sopiikin nätisti tuohon kaapiston päälle. Toivottavasti kestää vielä jonkun aikaa kauniina.

Helpoin diy-kuusenkoriste: Kanelitangot pitsinauhalla. 

Mukavin näperrys: Origamitähdet. Näihin jää koukkuun. Hyviä ohjeita löytyi YouTubesta ja parhaat paperit vanhoista marimekon joulukuvastoista. 

Muuten vain parasta joulussa: Hitaat aamut. Suklaa. Perhe. Jouluvieraat. Lanttulaatikko. Joululaulut. Joutenolo. 

Joulukortit

Lähtivät ajoissa. Mikä siinä on, että aina täytyy ottaa pieni kilpajuoksu joulupostin kanssa. No, mulla sattui olemaan yksi parivuotias mutka matkassa, joka kerkesi tussata ensimmäisiin versioihin omat kuvionsa. Melkein jo luovutin, että mennään sitten ostokorteilla, mutta yksi kaunis ilta sain kuitenkin innon päälle. "Mutkalle" omat paperit eteen ja sutimaan kiireellä uusia. Seuraavana päivänä mies kiikuttikin jo korttipinon painosta kotiin. Joskus homma toimii. Ei nimittäin ole itsestäänselvyys, että käsi aina tottelee sivellintä, vai oliko se toisin päin, ja vielä muuallakin ollaan vikkeliä. Osa on jo korttinsa postitontun jakamana saanut ja lopuille kiikutetaan sitten omin voimin. Miten teidän kävi? Ehdittekö ajoissa? Onneksi on ykkösluokka, jolla itsekin vielä viimeiset kortit ja lahjomukset laitan matkaan.

Kello

Arki on alkanut. Koululaiset ovat aloittaneet kouluvuotensa. Aamuisin saa vahtia kelloa. Eka- ja tokaluokkalaisella ottaa jälleen aikansa oppia rutiinit. Siinä hommassa kello on tarpeen. Viisari kertoo, milloin mitäkin tehdään ja milloin on hypättävä pyörän selkään ja suunnattava koulua kohti. Taitaa silti perheen aikuisilla painaa aikaiset aamut enemmän kuin intoa puhkuvilla koululaisilla. Äkkiä se lomarytmi toivottavasti taas kääntyy arkirytmiksi.

Tämä kello on palvellut meitä jo useamman vuoden. Pitkään se nojaili tason päällä täällä uudessa kodissa (tuli muuten kaksi vuotta tässä talossa juuri täyteen :D ) odottaen lopullista paikkaansa ja freesimpää ilmettä. Päällystin kellon mattavalkoisella DC Fix-kalvolla ja pympyrät piirsin pahviin tehdyn reiän läpi permanent tussilla. Oli muuten haaste saada pallot tasaisin välein ja vielä niin, että viisaritkin osuvat oikein. Tuunaus on toteutettu jo helmikuussa. Nyt vasta sain sen tänne näytille. Ei kulje tämä bloggaaja kello kaulassa. 

Antoisaa arkea teille muillekin koululaisten vanhemmille tai töiden ja opiskeluiden aloittaneille! Arki on hyvä. Minä hippailen pienimmän kanssa kotosalla ja nautin siitä, että rauhalliset aamukahvihetket ovat täällä taas. 

Lahjapaperi

Tämä on ehkä kaunein näkemäni lahja! Ekaluokkalaisen antama äitienpäivälahja. On kyllä ollut opettajalta ihana ajatus kääriä käsintehty lahja myöskin itse maalattuun lahjapaperiin. Melkein en raskinut edes aukaista. Olisi ollut suuri vääryys heittää tällainen taideteos roskiin, joten päätin heti, että paperi pääsee kehyksiin.

Täällä on ollut jälleen hiljaista, liian hiljaista. Yleensä hiljaisuus tarkoittaa sitä, että joko täällä sairastetaan tai sitten touhutaan kaikkea muuta mielenkiintoista. Nyt on tehty molempia. Parin viikon flunssa ei ollut ollenkaan kiva. Ja kun flunssasta päästiin, ovat päivät olleet ihmeen täysiä, varsinkin nyt, kun koululaiset ovat kesälomalla. Päässä muhii ajatuksia pihan istutuksista, rakentamisen loppuunsaattamisesta, leikkimökistä, tulevasta koko perheen yhteisestä piiitkästä kesälomasta ja paljosta muusta. On selvästi kesä!

Huom. Blogilista on lopetettu. Tällä hetkellä voit seurata blogia tuttuun tapaan bloggerin, bloglovin'in ja instagramin kautta sekä nyt uutena myös facebookissa Savon blogit-sivustolta.

Bloggareiden pikkujoulut Nuapurissa

Joulukausi avattu! Joukko itäsuomalaisia sisustusbloggaajia, jouluisista herkuista notkuva pöytä, kynttilän tuike ja kätösille näperreltävää, siinäpä oivat ainekset rentoihin pikkujouluihin. Saimme viettää lauantai-iltaa Nuapurissa-blogin Marun kauniissa kodissa. Itse olin ensimmäistä kertaa mukana tällaisessa tapaamisessa ja voin kyllä sanoa, että olin yllättynyt, miten välitöntä jutustelu näiden mukavien naisten kesken oli. Taitaa se vain olla niin, että blogien takana hääräilee aika samantyyppistä porukkaa. Kun harrastus on sama, niin jutun juurta ja kiinnostuksen kohteita löytyy helposti. Pääsimme myös kokeilemaan pillihimmelin kokoamista näppärän Valontalon Emilian opastuksella. Itse nohevana olin unohtanut hommata tarvikkeet askartelua varten, mutta onnekseni pillejä löytyi muilta sen verran runsaasti, että pääsin kuin pääsinkin himmeleiden makuun (kiitos Heini!). Kunhan minulle joskus enemmän joutoaikaa suodaan, testaan kyllä himmelin tekoa oikeilla oljilla, sen verta koukuttavaa hommaa tuo vaikutti olevan. Kiitos vielä ihanalle Marulle ja muille mukavasta illasta!

Kurkkaa ihmeessä muiden itäsuomalaisten kauniit blogit:

Deko133

Nuapurissa

She´s got herself a little piece of heaven

Valontalo

Villa H

Suunnittelimme jo hiukan seuraavaa tapaamista, joten jos siellä lukijoissa on vielä joku, joka tunnet kuuluvasi tähän joukkoon, niin vinkkaa itsesi Marulle sähköpostiin: nuapurissa(at)gmail.com

p.s. Varastin karttakuvan ilman lupaa. Kiitos sille, kenen se alunperin on. :)

Puuttuva kortti

Kummipojan syntymäpäivä meni jo ja kaikista yrityksistä huolimatta, jälleen kerran, unohdin ostaa kortin kauppareissulla. Aivan muissa tarkoituksissa rupesin tässä piirustelemaan tussilla ja kynästä syntyi tämä nolostunut herraslintu. Aivan passeli kyseiselle pojalle ja varsinkin näin myöhästyneenä toimitettuna. Lopulta tilanteen pelastamiseen ei siis tarvittu paljoakaan; musta tussi, valkoinen kartonki, värillinen korttipohja ja hiukan mielikuvistusta.

Hamstraajan aarteet

Pakko tunnustaa, että minussa asuu pieni hamstraaja. Hamstraus kohdistuu onnekseni vain tiettyihin juttuihin. Tiedä sitten rajoittaako intoa tämän hetkiset kehnot säilytystilat. Suuri heikkouteni on erilaiset askartelutarvikkeet, erityisesti kauniit paperit. Tällä kertaa löysin hamstrauspapereideni seasta Marimekon mainoslehtisen. Olisi ollut niin sääli heittää hukkaan kauniista uusiopaperista tehtyä kuvastoa. En minä turhaan jemmaa. Sitäkin lehtistä on leikelty jo useampaan otteeseen.

Tänään Marimekon Raanu-kuosin innoittamana valmistui pari korttia. Söpö bambi söpölle 4-vuotiaalle. Toivottavasti ilahtuu. Tämä kortti on tällainen pikakortti. Bambi on toteutettu netistä löydetystä kuvasta tehdyn pahvisabluunan avulla ja Dymo-tarrakirjoitin hoiti kätevästi tekstityksen, niin ilme pysyy siistinä.

Aurinko toi kevään hetkeksi kukkasiin. Ulkona ei vielä ihan näytä siltä, vaikka rapa roiskuikin, kun isoilla teillä ajelin. Lisää tällaisia aurinkoisia päiviä, niin tämäkin sumupää alkaa heräilemään aina alkuvuodesta vaivaavasta talvihorroksestaan.

Korttitehtailua

Jouluisen hykerryttävän olon voi saada aikaan myös askartelemalla joulukortteja. Taustalle joululaulut soimaan, kuppiin esimerkiksi kardemummalla maustettua kahvia ja sitten vain luovuus lentoon.

Kaikki alkaa itselläni jälleen joululehtiä selaamalla. Lehdistä poimin ideoita ja niistä yhdistelemällä kehitän omannäköiseni kortit. Tänä vuonna en tyytynyt vain yhteen malliin, vaan toteutimme lasten kanssa toisenkin helpommin pikkukätösillä toteutettavan mallin. Lisäksi tyttöjen omatkin ideat pääsivät vielä toteutukseen. Odottakaahan vain mummit ja kummit! :)

Erityisen innoissani olen leimasimista, jotka löytyivät Suomalaisesta kirjakaupasta. Tykkään muutenkin askarrella silloin tällöin kortteja itse, joten nämä tulivat enemmän kuin tarpeeseen. Loppui se käsialasta huolehtiminen!

Jos askartelu ei iske, löytyy kaupoista nykyään paljon valmiita vähän erilaisiakin joulukortteja. Itse tykästyin esimerkiksi näihin PaaPii designin somiin kortteihin.