PARASTA KESÄÄ

Ihmetellä vaihtuvia sääilmiöitä, polulla hyppiviä sammakoita, ohi uiskentelevien lintujen poikasia ja sitä, miten joka ilta auringonlasku voikin olla erilainen.

Kuunnella palavan puun ritinää, lokkien kirkunaa, veden loisketta ja hiljaisuutta.

Nauttia rantasaunan löylyistä, hytisyttävän kylmästä järveen pulahduksesta, laiturikahvista ja metsästä suoraan muurikkaletun päälle poimituista metsämansikoista.

Yksinkertaista ja hidasta mökkieloa. Se se on parasta lomaa ja kesää. Viikon verran tätä kaikkea takana. Vähän jäi kyllä mökki-ikävä. Onneksi tässä on vielä muutama päivä lomaa ennen miehen töihin paluuta ja lasten koulujen alkua. Täällä ollaan suunniteltu leikkimökin loppuun rakentamista ja sen värivalintoja. Ehkä pääsen vielä maalaamaankin tälle kesälle. Mutta sitä ennen suuntaamme miehen kanssa huomenna asuntomessuille. Pitkästä aikaa kaksistaan, päivän miniloma. 

Mökillä part 2

Terkut mökiltä näiden puhelinkuvien kera. Karattiin viimeisiksi (miehen) lomapäiviksi näihin rantamaisemiin. Sääherrat kun vielä lupailivat näille maille parempaa keliä kuin kotopuoleen. Ja onhan se nimittäin sellainen juttu, että parhaiten sitä pääsee irti arjesta muualla kuin kotona. Eipä ole pyykkikasat ja keskeneräiset rakennusprojektit vieressä huutelemassa. Ensi viikolla alkaa taas oikea arki, eipä hullumpaa sekään. Mutta nyt nautitaan vielä tästä aikatauluttomasta elosta.

Nimimerkki: Aamukahvia lounasaikaan.

Mökillä

Mökillä mieli lepää. On aikaa ihmetellä luontoa, tutkia sisiliskon selkäkuvioita, pysähtyä kuuntelemaan askeleen säikäyttämää rapinaa lehtikasoissa ja seurata aaltojen liikettä. Hauska huomata, miten omat lapset tekevät siellä juuri samoja asioita, mitä itse on lapsena tehnyt; hyppivät rantakivillä liukastumista ja kastumista uhmaten, keräävät kiviä tai kotiloita, kalastavat, leikkivät aitassa kioskia, lukevat akuja ja tietenkin hinkuvat jatkuvasti uimaan.

Mökillä ruoka tehdään pääasiassa ulkotulilla tai grillissä, vesi lämmitetään padassa ja saunassa ja tiskatessa läärätään vatien kanssa. Kylältä haetaan jäätelöä harva se päivä, koska isompaa satsia ei uskalla kerralla ostaa, kun vanha pakastin on niin arvaamaton.

Mökillä kompuroidaan kivissä ja poimitaan mustikoita. Illalla tehdään punkkitarkistus ja luetaan kirjaa yömyöhään. Kirjan luvun lomassa on pakko käydä katsomassa kaunis auringonlasku ja räpsittävä pari kuvaa kiireesti, ennen kuin itikka kerkiää imaista. Yöt nukutaan sikeästi ja aamulla huuhdotaan rähmät järveen. 

Mökkikeittiön aarteita

Muutama poiminta mökkikeittiöstä. Siellä on nimittäin joitakin ihania vanhoja aarteita; astioita, virkattuja tiskirättejä (?), pöytäliinoja ja pellavapyyhkeitä. Punaisella jakkaralla olen minäkin pikkutyttönä keikkunut. Näitä jakkaroita on kolme. Kuvassa näkyvä on niistä korkein. Tietenkin siitä korkeimmasta paikasta aina tapeltiin. Samaa tekevät nyt omat tyttäreni. 

Emalinen eläinmuki on myös lasten suosiossa, itsekin tykkään, mutta annan kuitenkin lasten ryystää maitonsa tästä. Piti ihan etsiä, mikä muki on kyseessä. Helposti löytyi. Muki on Arabian, nimeltään Nooan arkki, Design: Gunvor Olin-Grönqvist, vuodelta 1971. Näitä pitäisi etsiä ehdottomasti lisää. 

Mökillä

Mittari lupasi viime viikonvaihteessa lämpöasteita +20 ja selkeää. Täydellinen maalaussää, totesi mieheni. Tälle kesälle täydellinen mökkisää, totesin minä. Niinpä jätin miehen maalaamaan ja suuntasin itse tyttöjen kanssa mökille kesää etsimään. Kyllä vain löytyi kesä, vaikka parina päivänä säiden herra näytti jälleen ennusteille pitkää nenää ja saimme pidellä mökin lämmössä sadesäätä. Tottahan sitä nautittiin niistä harvoista aurinkoisista hetkistä. Pakko on uida, vaikka kuin ois kylmää. Hei, hei talviturkki. Muurikkaletut, metsämansikat, onkiminen, mökkisauna, laineen laulu...mitä sitä muuta ihminen tarvitsee tunteakseen kesän? No se tötteröjäätelö...se se puuttuu vielä. ;)

Aurinkokuvia ja kesämuistoja

Aurinkoa on jo ikävä, siksipä tämä kuvatulva kesän ihanista aurinkoisista päivistä. Vietimme reilun viikon kesälomastamme mökkeillen minun elämäni kesiin aina kuuluneissa maisemissa. Ehdottomasti itselleni paras paikka päästä irti arjesta. Tänä vuonna mökkireissu ajoittui sopivasti kiireisen pihan laittorupeaman jälkeen.

Mökkielomme on hyvin perinteistä ja yksinkertaista: saunomista, tiskiveden lämmitystä, mato-ongintaa ja "lentäviä" kaloja, uimista, soutelua, lintujen tiirailua, ruuanlaittoa ulkotulilla (sähköhellakin tosin löytyy), hiukkasen halonhakkuuta, loikoilua ja lähitienoolla tallustelua. Tänä vuonna mustikkasatokin löytyi samaisen järven rantamilta, kiitos siitä ahkerille poimijoille. Itse keskityin lähinnä varpaiden uittamiseen ja helteistä johtuvan turvotuksen välttelyyn. Se on nimittäin minun pallomahavarjo, joka tuossa tokavikassa kuvassa patsastelee. Helteitä ei siis ole ikävä, aurinkoa vain. Onneksi sitäkin on sääennusteen mukaan lähipäivinä luvassa. Muutoinkaan syksyn odotus ei ehkä tänä vuonna tunnu ihan niin pahalta, kun on jotain, mitä oikeasti ja kirjaimellisestikin odottaa. Jännittäviä aikoja ja tulevia viikkoja täällä siis tiedossa. Saanette kuulla aiheesta vielä. :)