24. joulukuuta 2014

Joulutervehdys



Kiire on loppunut. On aika joulun juhlan. Hetki, jolloin keskitytään rakkaisiin, pysähdytään joulun sanoman äärelle, syödään ehkä hiukan liikaa ja nautitaan levosta.

Hyvää joulua teille kaikille. Nauttikaa joulun tunnelmasta ja läheisistänne! <3


20. joulukuuta 2014

Puolukkainen juustokakku




Olen selkeästi löytänyt joulun luottokakun. Kakku, joka on helppo tehdä ja onnistuu varmasti. Viime vuonna kokeilin ohjetta ensimmäisen kerran pikkujouluihin ja sen jälkeen tätä on maisteltu jo useammissa eri juhlallisuuksissa. Pohjaan olen käyttänyt sekä itse tehtyä, että kaupan piparkakkutaikinaa. Alemman kuvan kakku on tehty gluteenittomaan piparitaikinaan ja pohjaa on hiukan reilummin kuin ohjeessa. Ohje löytyy vuoden 2009 Kaikkien aikojen joulu-lehdestä, mutta laitanpa sen tässä teillekin jakoon, jos vaikka jollakulla vielä on mietinnässä joulun herkut. Itse otan mielelläni vastaan uusia vinkkejä maittavista joulukakuista.


PUOLUKKAINEN JUUSTOKAKKU

250 g piparkakkutaikinaa
2 kananmunaa
2 1/2 dl sokeria
400 g maustamatonta tuorejuustoa
200 g pakastepuolukoita tai karpaloita

Päälle:
1 prk (200g) ranskankermaa
1 rkl tomusokeria
muutamia pakastepuolukoita koristeeksi


1. Painele sulanut piparitaikina irtopohjavuoan (halkaisija 24 cm) pohjalle ja reunoille. 
2. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.
3. Sekoita joukkoon tuorejuusto. Kääntele täytteeseen jäiset puolukat (muista säästää muutamia koristeeksi) ja kaada täyte pohjan päälle.
4. Paista kakkua uunin alatasolla 175 asteessa noin 45 minuuttia tai kunnes täyte on lähes hyytynyt. Sammuta lämmöt uunista ja anna kakun jähmettyä jälkilämmössä noin puoli tuntia.
5. Mausta päällyksen ranskankerma tomusokerilla. Jos lisäät sokerin määrää, kakusta tulee makeampi. Levitä seos täysin jäähtyneen kakun pinnalle.
6. Peitä kakku kelmulla tai foliolla ja nosta jääkaappiin maustumaan noin tunniksi. Koristele puolukoilla juuri ennen tarjoilua.

Omat vinkit:
Tuorejuustoa kannattaa notkistaa sekoittamalla ennen kuin lisäät sen munasokerivaahtoon.
Itse käytän 23 cm:stä vuokaa ja paistoaika meidän uunissa on n. 35-40 min. ja jälkilämmöllä 20 min. Kannattaa siis olla tarkkana ja loppuvaiheessa testata kakun hyytymistä varovasti heiluttamalla. Täyte on tarpeeksi hyytynyt, kun se vielä keskeltä aavistuksen hytkyy, sillä jälkilämmössä se hyytyy loppuun.
Käytä reilusti enemmän tomusokeria ranskankermaan, niin kuorrutteesta tulee sopiva vastapaino kirpeille marjoille.
Nautitaan hyvässä seurassa tee- tai kahvikupposen kera.

19. joulukuuta 2014

Muovia jalan alla





Muutama lisäkuva keittiöstä tai tarkemmin sen uudesta matosta. Tämä muovimatto löytyi jokunen aika sitten Jotexilta. Sain sen vielä alennuksien jälkeen varsin edukkaaseen hintaan. Hiukan pelkäsin etukäteen, että onkohan matto todellisuudessa sellainen kova ja kiiltävä, mikä mielikuva muovimatoista yleensä syntyy. Tämä matto on kuitenkin mukavan pehmeä, eikä ollenkaan muovimainen. Toki muovi jonkun verran kiiltelee, mutta puuvillaloimen ansioista ei kuitenkaan häiritsevästi. Onpahan minulla nyt ehkä hiukan vähemmän jynssättävää noissa saumoissa, kun osan lattiasta saa matolla suojattua. Ja maton voi tarvittaessa heittää pesukoneeseen. Onneksi saumat ovat edellisen jynssäyksen jälkeen pysyneet kohtuu puhtaana. Joulusiivous on nimittäin vielä edessä. Tai no, enhän mä nyt mitään suursiivousta täällä aio tehdä, ei se joulutunnelma meillä ainakaan siitä synny, että hullun lailla huhkitaan edeltävät päivät rätti kourassa. Tavallista tarkempi viikkosiivous vain, kaapin ovet kiinni ja valot himmeäksi, ni kyl kelpaa joulun tulla.

16. joulukuuta 2014

Keittiössä









Ollaan jouluherkkujen valmistumisen keskiössä. Näinä joulunaluspäivinä on keittiö harvoin näin siisti, tuskin koskaan. Siinä mielessä harhaanjohtavia kuvia, mutta onpa näitä itsenikin kiva katsella ja kääntää selkänsä todellisuudelle. Seuraavina päivinä tulen taatusti hyppäämään tuossa uunin lähettyvillä kerran jos toisenkin. Vielä on vaan päättämättä, millä kaakuilla sitä tänä jouluna herkutellaan. Pepparkaakuilla nyt ainakin. Kaverit; ukot, akat, hepat ja puput odottavat jo koristelua. Tänään keskitytään paketointipuuhiin. Postitonttu ottaa nääs pian viimeiset paketit matkaan. Tässä ollaan jälleen niin ajoissa liikkeellä, että ihan hengästyttää.

10. joulukuuta 2014

Karhu




Joku teistä saattoikin jo huomata edellisistä olohuonekuvista lipaston päällä tuijottavan silmäparin. Tämä ystävällinen Karhu on odottanut kaapissa jo jonkun tovin, useamman kuukauden. Nyt vihdoin sain hankittua kehykset herralle vai liekö tämä yksilö rouvakarhuja, kun noin lempeästi katselee kukkaset kaulallaan. :) Ostin printin suoraan sen luojalta Jannekalevilta. Pidän kovasti hänen tyylistään, siitä, miten taitavasti kuvioinnilla saadaan kuvaan kolmiulotteisuutta. Lopullista paikkaansa tämä vielä hakee, mutta varmasti päätyy aikanaan seinälle. Tuohon lipaston päälle minulla olisikin jo toinen printti odottamassa, mutta ne kehykset....ne kehykset, miten on niin vaikea löytää oikeanlaisia raameja?

9. joulukuuta 2014

Olohuoneen piirileikki






Sohvan ja keinutuolin piiri pieni pyörii. Kotimme pohjapiirustusta suunnitellessani kuvittelin aina, että sohva olisi olohuoneessa sijoitettu näin. Vähän aikaa sitä muuton jälkeen pidimmekin sille suunnitellulla paikalla, mutta kyllästyimme aika pian ainaiseen sohvaralliin, jota lapset harrastivat. Lapset varmaankin näkevät tämän järjestyksen mukavana esteratana, sillä ruokapöydästä lähtiessä tai muuten vaan takaa-ajotilanteissa on yksinkertaisesti kivempi loikata sohvan selkänojan ylitse. Nyt kuitenkin siivouspäivän yhteydessä iski halu saada uutta ilmettä pirttiin ja kiepautimme sohvan jälleen "oikealle" paikalleen. Tottahan siitä on jo loikittu monet kerrat ylitse, mutta kokeillaan nyt, josko leopardit, kauriit ja pussirotat oppisivat kiertämään esteen.

Täällä alkaa pikkuhiljaa näyttää myös vähän jouluisemmalta. Jouluväreinä nähdään tällä kertaa vihreää ja valkoista maustettuna ripauksella mustaa ja messinkiä. Ihan täysin ilman joulunpunaista en kuitenkaan malta olla, sillä punainen nyt vain kuuluu mielestäni jouluun. Ja niinkuin viime vuonna, on talviverhona jälleen tuo marimerkon pakkanen, joka väkisin pirteydellään hallitsee kokonaisuutta. Harkitsin jo uuden verhon hankkimista, mutta ainakaan vielä en ole asialle suonut sen enempää ajatusta.

Olohuoneen nurkka on näin harmaaseen aikaan hiukan hämärä, joten sijoitin yhden tähden lipaston päälle tuomaan valoa. Tuollainen tähti on niin vaivaton, verrattuna kynttilöihin. Aamulla vain naps päälle ja joulutunnelma on taattu. Toki kynttilöitäkin tähän aikaan vuodesta palaa kilokaupalla. Myös ikkunassa, ruokapöydän takana, valaisee yksi tähti. Tähdistä jompikumpi palaa aina myös öisin, ettei tarvitse kompuroida vauvan kanssa vaipanvaihtoreissuilla.

Mitä mieltä olette uudesta järjestyksestä? Ainakin ikkunat pääsevät paremmin esille ja näyttävät heti isommilta. Edellistä järjestystä voitte kurkata esim. täältä.

24. marraskuuta 2014

Bloggareiden pikkujoulut Nuapurissa









Joulukausi avattu! Joukko itäsuomalaisia sisustusbloggaajia, jouluisista herkuista notkuva pöytä, kynttilän tuike ja kätösille näperreltävää, siinäpä oivat ainekset rentoihin pikkujouluihin. Saimme viettää lauantai-iltaa Nuapurissa-blogin Marun kauniissa kodissa. Itse olin ensimmäistä kertaa mukana tällaisessa tapaamisessa ja voin kyllä sanoa, että olin yllättynyt, miten välitöntä jutustelu näiden mukavien naisten kesken oli. Taitaa se vain olla niin, että blogien takana hääräilee aika samantyyppistä porukkaa. Kun harrastus on sama, niin jutun juurta ja kiinnostuksen kohteita löytyy helposti. Pääsimme myös kokeilemaan pillihimmelin kokoamista näppärän Valontalon Emilian opastuksella. Itse nohevana olin unohtanut hommata tarvikkeet askartelua varten, mutta onnekseni pillejä löytyi muilta sen verran runsaasti, että pääsin kuin pääsinkin himmeleiden makuun (kiitos Heini!). Kunhan minulle joskus enemmän joutoaikaa suodaan, testaan kyllä himmelin tekoa oikeilla oljilla, sen verta koukuttavaa hommaa tuo vaikutti olevan. Kiitos vielä ihanalle Marulle ja muille mukavasta illasta!


Kurkkaa ihmeessä muiden itäsuomalaisten kauniit blogit:



Suunnittelimme jo hiukan seuraavaa tapaamista, joten jos siellä lukijoissa on vielä joku, joka tunnet kuuluvasi tähän joukkoon, niin vinkkaa itsesi Marulle sähköpostiin: nuapurissa(at)gmail.com

p.s. Varastin karttakuvan ilman lupaa. Kiitos sille, kenen se alunperin on. :)

21. marraskuuta 2014

Makuuhuoneen raikastus






Väitetään, että jonkinlainen pesänrakennusvietti iskee, kun vauvaa odotetaan taloon. Minulla tämä vietti tosin näkyy ihan ilman raskauttakin aina ajoittain. Uudistuksen kohteena sai tällä kertaa luonnollisesti olla meidän makuuhuone, sillä pitihän vauvalle saada sinne paikka, missä nukkua. Pikkuiselle hankittiin hyvien unien toivossa riippukehto tuttavan kautta. Varsinaisen raikastuksen huone koki, kun vanha ruskea ja rispaantunut päiväpeitto sai kyytiä Ellokselta löytyneen valkoisen päiväpeiton tieltä. Elloksen sivuilta harvoin selviää vain yhden tuotteen tilaamisella, varsinkaan, kun aina on jokin alekoodi sähköpostissa odottamassa. Tällä kertaa ostoskoriin livahti vielä yksi villamatto. Lisää koristetyynyjä sänky ehkä vielä kaipaisi, mutta kylläpä silti tykkään kovasti enemmän tästä valoisammasta ilmeestä. Makuuhuoneen aikaisempaa ilmettä näet täällä ja täällä. Pieni muutos, mutta iso piristys.

19. marraskuuta 2014

Ristiäiset







Pienen ensimmäistä juhlaa vietimme viime sunnuntaina. Edeltävät viikot ovat olleet kiireisiä. Ristiäisvalmistelujen lisäksi on juhlia riittänyt parille muullekin viikonlopulle ja sehän tietää myös aina jonkinlaista värkkäilyä. Näihin ristiäisiin leipomusten lisäksi ompelin (jälleen Maijan avustamana) kastemekon ja liinan pään kuivausta varten. Vaikka kastemekko on hyvin yksinkertainen, sai sen parissa muutaman päivän turata. Mekon malli on oma, joten myös kaavat tehtiin itse. Myös ruokapöytä huusi valkoista liinaa, kun tarpeeksi pitkää ei löytynyt valmiilta markkinoilta, joten eikun surrur vaan. Kaiken kiireen ja puurtamisen jälkeen kaikki oli kuitenkin ajallaan valmista ja saimme viettää ihanan kastejuhlan. Olemme kiitollisia kaikille avun antaneille ja juhlassa mukana olleille. Onnen kyyneleiltä ei näissäkään juhlissa vältytty.

6. marraskuuta 2014

Pakkasen puraisu







Pakkasherra puhaltaa kuuraa. Nuo mahtavat tikkuiset kuuset tallentuivat kameraan marraskuun 1. päivänä. Kaksi ylintä kuvaa ovat mieheni ottamia. Hän jaksoi kiivetä (autolla ;) ) korkeammalle mäelle ihan varta vasten kuvaamaan. Eskarilaisesta oli hauskinta saada tikkusade niskaan.

Kirpun haalari on tehty Ottobre 4/2014 vanuhaalarin kaavoilla. Maija näppäränäppihän se taas joutui hommiin. Itse olin lähinnä häiritsevänä tekijänä. Koko on 56 cm, mutta pidensimme hihoja ja lahkeita jonkun verran. Näyttivät niin lyhkäsille. Ei olisi kyllä tarvinnut. Ei sitä muista, että ne vauvan jalat tosiaan on niin lyhyet. Eipä pure pakkanen varpaita, kun ovat niin hyvin piilossa.

28. lokakuuta 2014

Keskitytään pieniin





Pieniä silmäniloja. Tämän laajempia kuvia ei tästä talosta tällä hetkellä kannata näyttää. Sisustus junnaa nimittäin kovasti paikallaan. Visioita on paljonkin, mutta aikaa sellaiselle niin kovin vähän. Jotain pitää minun kuitenkin välillä päästä näpertämään, joten keskityn näihin pieniin yksityiskohtiin. Tämän perusteella täällä mennään vielä kesäisen hempeissä sävyissä. Ei sen puoleen, en kyllä ole kaivannutkaan sen kummempaa syksyilmettä. Riittää, kun ulkona on tasaisen harmaata. Onneksi on kynttilät ja kohta jo jouluvalmistelut. Sitä ennen on kuitenkin keskityttävä vielä moneen muuhun asiaan; eskarilaisen synttärekekkereihin, kirpun ristiäisiin, ompelua odottaviin kankaisiin ja pitseihin, puikoilla olevaan pikkupipoon, isänpäiväänkin. Ja nyt on jouduttava viemään pikkuinen vyöhyketerapiaan. Annetaan kyytiä mahavaivoille ja ähinäöille, toivottavasti.

11. lokakuuta 2014

Kirppu tuli taloon




Nuorempi isosisko kutsuu vauvaa kirpuksi. Ja pieni hän onkin, kaksiviikkoinen. Tekemäni raitapökät ovat juuri sopivat. Voitte arvata, että elo pyörii täällä aika pitkälti vauvan tahdittamana. Hyvin hän osaakin pitää tahtia yllä; syötä, taputa, pese ja paijaa. Tätä tässä nyt ihmetellään ja ihastellaan.

Todennäköisesti täällä tulee olemaan hetken vähän hiljaisempaa. Yritän kuitenkin välillä ehtiä edes pikaisesti jotain laittaa. Monta postausaihetta olisi kyllä mielessä. Huomaa, että on syksy, tekee mieli lisätä enemmän pehmeitä tekstiilejä ja tummia, samettisia sävyjä, rakentaa lämmin pesä ja polttaa kynttilöitä.

21. syyskuuta 2014

Baby coming soon...



Minikoon haaremipökät oli mahtava pikaompelus. Summittaiset mitat otin kaupan pöksyistä ja haaraosan vain muokkasin haaremimalliseksi eli hiukan pituutta ja leveyttä lisää. Jännä nähdä, onko sopivat ollenkaan. Villasukkia vauvakoossa neuloin parit, mutta sitten alkoi jo kyllästyttää. Mitähän sitä keksisi seuraavaksi?

Please hurry up! Täällä ollaan niin valmiita.

17. syyskuuta 2014

Kun illat pimenevät






Tarvittiin lamppu. Oltaisiinhan sitä kyllä tarvittu jo viime talvena, mutta sopivaa valaisinta (tai ylimääräistä rahatukkoa) ei ollut löytynyt. Tämä yksilö tarttui silmään ihan vahingossa ja vielä sellaisessa kaupassa, mistä en varsinaisesti osaisi edes lamppua lähteä etsimään. Kerrottakoon ihan rehellisesti, että Halpa-Halli näitä meidän design-lamppujamme myy. Ihan on passeli lamppu ja kukkarokaan ei paljoa keventynyt. Sen oikean Bumling-valaisimen tai muun aika on toivottavasti sitten myöhemmin. Pääasia, että nyt näkee illallakin lukea lehteä. Valoteho saisi tosin olla hiukan parempi. Varmasti toisenlaisella polttimolla sitä saisikin lisättyä, mutta sen valitseminen on aina yhtä vaikeaa. En sitten yhtään tykkää uusista energiansäästölampuista tai ideasta kyllä, mutta sopivan tehokasta ja yhtäaikaa lämmintä valoa antavaa lamppua en ole vielä löytänyt. Tällä mennään ja ohan se hienoa, että vuoden asumisen jälkeen se on ihan oikea valaisin tuossa katossa.

10. syyskuuta 2014

Sehän on vessa









Talostamme löytyy vielä pari huonetta, joista ei ole kuvia tänne herunut. Yksi niistä on tämä hyvinkin tärkeä pieni huone. Vihdoin koen sen olevan niin valmis ja siivouksen jäljiltä esittelykunnossa, että tohdin sen teillekin vilauttaa. Ihme, että olen näinkin kauan tätä viivytellyt, sillä itse pidän melkein eniten (kehtaako tätä edes tunnustaa?) juurikin tästä tilasta kodissamme. Toki olen tyytyväinen muutenkin moneen talossamme onnistuneeseen valintaamme, mutta erityisesti täällä toteutui pari sellaista juttua, jotka olivat niitä rakennusajan pakko saada-pinttymiä. Eipä tämä sen kummemmin esittelyjä kaipaa. Rakennusaikana valintoja pohdittiin täällä ja täällä. Altaan oikealla puolella on vielä korkea kaappi, joka ei tällä kertaa mahtunut kuviin. Haasteellinen kuvattava tällainen pikkukoppi.

Sattuiko muuten joku hoksaamaan, mikä aiemmin blogissa lamppuhaaveissa vilahtanut yksilö tuolta katosta roikkuukaan? Tämä lamppu on Framan E27, joka jäi pahasti kaivelemaan mieltä keittiön pikkulamppuja mietittäessä. Tulin hankkineeksi lampun tuliaiseksi (itselleni) viime vuotiselta Kööpenhaminan reissulta. Se sopiikin mielestäni mainiosti kaveriksi peilin molemmilla puolilla oleville seinälampuille. Himottaisi kyllä hommata tuohon vielä se isompi poltin, joka siihen virallisesti kuuluisi. Toisinaan mietin, että miksi näinkin mieluisan lampun täytyy roikkua juuri vessan katossa, mistä sitä harvoin tai ainakin vain hetkittäin voin ihastella, mutta siellä se nyt on. Voihan sen toki joskus sieltä vielä siirtää johonkin näkyvämpään paikkaan.

Valaisinaihe on muutoinkin ollut viime aikoina meillä pinnalla. Sen jälleen huomaa, valaisimien puutteen nimittäin, kun illat alkavat syksyä kohden hämärtyä entisestään. Jotain helpotusta tähän ongelmaan on meillä muuallekin vihdoin saatu. Siispä tiedätte, mitä odottaa seuraavaksi. Itsekin ihan innoissaan täällä. :)


Muut wc:n tuotteet:

wc-istuin: Villeroy&Boch Omnia Architectura + seinäkotelo Grohe Solido
seinälaatta: Laattapiste TH White Glossy
lattialaatta: Pukkila Shape Black
"listalaatta": Pukkila Arkitekt Color-Black mosaiikki
kalusteet: Ilona-keittiöt
allas: Otsoson Meri 1200 C
hana: Oras Cubista (2805)
posliiniset nupit: Lundagård
seinävalaisin: Domus Classicasta
pyyhenaulakko: Clas Ohlsonilta