29. joulukuuta 2016

Kranssi




Pari tarkempaa kuvaa vielä tekemästäni kranssista. Huomaa, että kuvat on otettu eri päivinä. Kranssin kukka ei näköjään kestänyt ryhdikkäänä kovin kauaa, mutta on kuitenkin edelleen vihreä ja kaunis. Ehkä muokkaan kranssia kukan kuihduttua vielä kestävämmillä materiaaleilla. Ainakin eukalyptus ja havut kestävät katsetta vielä kuivuttuaankin.

Muutama päivä tätä vuotta jäljellä. Täällä ollaan elelty jossain välitilassa, ilman suurempia suunnitelmia mistään. Tänään kävimme ale-ostoksilla ja huomenna on siivouspäivä. Mielessä on pyörinyt mennyt vuosi. Kai sitä jonkinlainen tilinpäätös pitää itsensä kanssa näin vuoden päätteeksi tehdä, jotta voi aloittaa uuden vuoden ns. tyhjältä pöydältä tai paremminkin menneet kokemukset siististi pöytälaatikoissa. Hyvää loppuvuotta teille! <3


28. joulukuuta 2016

Joulu 2016












Joulun parhaat...

Kaunein valo: Kynttilä. Kynttilöitä on poltettu aamusta iltaan. Tuikut ovat palaneet tänä vuonna Iittalalta lahjaksi saamissani Ultima Thule kynttilälyhdyissä. Lasin läpi tuleva valo on näissä mielestäni erityisen kaunis.

Kattauksen värit: Valkoinen, vaaleanpunainen, messinki, ripaus punaista ja vihreä. En suunnitellut kattauksia sen kummemmin etukäteen. Kaapista löytyi lahjaksi saadut Havi'sin servetit ja pienet havut napsaisin kuusen alaoksilta.

Makein herkku: Piparkakkujäädyke. Jäädyke on helppo jälkiruoka, sillä sen voi valmistaa etukäteen pakastimeen. Raskaamman jouluruuan jälkeen maistui puolukoiden kera ihanan raikkaalle. Resepti löytyi Arlan sivuilta.

Kaunein kukka: Jouluinen kranssi. Tämän joulun ehdoton hitti. Omani tein pikapikaa vielä aattoaamuna. Olin tilannut kukkakauppaan jo pari viikkoa aikaisemmin materiaaleja kranssiin, mutta näin viime tippaan se sitten lopulta jäi. Mutta ai että vain sopiikin nätisti tuohon kaapiston päälle. Toivottavasti kestää vielä jonkun aikaa kauniina.

Helpoin diy-kuusenkoriste: Kanelitangot pitsinauhalla. 

Mukavin näperrys: Origamitähdet. Näihin jää koukkuun. Hyviä ohjeita löytyi YouTubesta ja parhaat paperit vanhoista marimekon joulukuvastoista. 

Muuten vain parasta joulussa: Hitaat aamut. Suklaa. Perhe. Jouluvieraat. Lanttulaatikko. Joululaulut. Joutenolo. 

24. joulukuuta 2016

Joulurauhaa





Riisipuuroa mahat pullollaan. Suklaarasiasta valitaan parhaimmat päältä. Koti on juhlaan valmistettu. Taustalla soivat joululaulut vienosti ja ilmassa on odotusta. Aika pysähtyä ja rauhoittua. Ihana joulu! 

Rauhallista Joulua!


18. joulukuuta 2016

4. adventti



Neljä kynttilää. Nyt ollaan jo lähellä. Tämä joulunalusaika on kyllä sujahtanut sukkelasti. Pää suttaa näin sunnuntai-iltana jo aika tyhjää. Mahtuipa aika paljon touhua yhteen viikkoon:

Joulukorttien postittamisen lisäksi päänvaivaa tuottivat vielä muutamat postiin lähtevät paketit. Nyt on kuitenkin kaikki sellaiset hommattu ja odottamassa enää vain postiin kiikuttamista. Oman porukan lahjoja on vielä jokunen kaupassa, joten ensi viikolle on odotettavissa ainakin yksi täsmäisku joulukaupoille. 

Tiistaina juhlittiin koulun joulujuhlaa ja lauantaina koululaiset aloittivatkin jo puurojuhlan siivittämänä joululoman.

Parina päivänä on kodissa tuoksunut joululeivonnaiset. Lapsille riittää vielä piparin paistoa ja itsellenikin toivottavasti joku hetki aikaa leipomiseen.

Yhden illan olin auttelemassa ystäväperheen muuttosiivouksessa. Pääsivät jouluksi uuteen kotiin. <3 

Viikonloppuna saimme jälleen nauttia yövieraiden seurasta. Meillä onkin ollut nyt yövieraita kolmena viikonloppuna peräkkäin, harvinaista herkkua. Kauempana asuvia ystäviä majoittaa kyllä mielellään.

Tänään saimme vielä illan päätteeksi yllätysvieraita. Yrittivät toimittaa oven raosta pakettia kummitytölle, mutta ihan istahtamaan joutuivat. Ei sitä niin vain meillä kävästä. ;)

Kuusi yötä jouluun. 

16. joulukuuta 2016

Joulukortit






Lähtivät ajoissa. Mikä siinä on, että aina täytyy ottaa pieni kilpajuoksu joulupostin kanssa. No, mulla sattui olemaan yksi parivuotias mutka matkassa, joka kerkesi tussata ensimmäisiin versioihin omat kuvionsa. Melkein jo luovutin, että mennään sitten ostokorteilla, mutta yksi kaunis ilta sain kuitenkin innon päälle. "Mutkalle" omat paperit eteen ja sutimaan kiireellä uusia. Seuraavana päivänä mies kiikuttikin jo korttipinon painosta kotiin. Joskus homma toimii. Ei nimittäin ole itsestäänselvyys, että käsi aina tottelee sivellintä, vai oliko se toisin päin, ja vielä muuallakin ollaan vikkeliä. Osa on jo korttinsa postitontun jakamana saanut ja lopuille kiikutetaan sitten omin voimin. Miten teidän kävi? Ehdittekö ajoissa? Onneksi on ykkösluokka, jolla itsekin vielä viimeiset kortit ja lahjomukset laitan matkaan.

11. joulukuuta 2016

3. adventti





Viikko hurahti vauhdilla. Päivät täyttyivät kuin itsestään erilaisista touhuista. Muutama jouluostos (ja talvivaatepäivitys) -reissu, joulukorttien tekoa, leivontaa, pikkujoulujen järkkäilyä ja viettoa meillä sekä yövieraita. Nyt väsyttää, mutta olihan vain mukavaa. Alkaa olla aika kiva jouluhyrinä jo. Kaksi viikkoa jouluun. 


4. joulukuuta 2016

2. adventti




Neljä kalenterin luukkua auki. Äkkiä tämä joulukuu tästä luiskahtaa, nyt ollaan jo toisessa adventissa. Mulla käy lähes aina niin, että hyvissä ajoin aloitan kaiken jouluisen suunnittelun, mutta kuitenkin yhtäkkiä hoksaan, että jouluun on enää ihan vähän aikaa. Nyt on sentään kaikki kynttilät kynttelikössä. Pikku juttu kerrallaan. Nautitaan näistä kauniista hetkistä jo ennen joulua. Se olkoon tämän joulun teema.


29. marraskuuta 2016

Olohuoneen uudet kaapit








Olalle taputuksen paikka, sillä olohuoneen Ivar-kaappikokonaisuus on nyt valmis. Olin asettanut tavoitteekseni saada nämä kaapit sekä työ-/vierashuoneeseen tulevan kirjahyllykokonaisuuden valmiiksi ennen itsenäisyyspäivää. Näin vain oltiin reippaasti etuajassa. Enpä arvannut, miten iso homma näiden käsittelyssä olisi. Osat olen käsitellyt ennen kasaamista Osmo colorin puuvahalla (sävy: kuusi). Sisäpinnat vedin kertaalleen ja ulkopinnat kahdesti. Lopputulos on edelleen kuultava, mikä olikin tarkoitukseni. Työhuoneen kirjahyllyyn palaan myöhemmin. Kalusteruletti on nimittäin muilta osin edelleen kesken. Pari hankintaa on vielä edessä ennen kuin kaikki kalusteet pyörähtävät oikeille paikoilleen.

Alapuolelle lisäsin vielä kuvan kaappiseinästä ilman taulua. Jotenkin houkuttelisi laittaa jotain kevyempää tuohon ison taulun tilalle. Ehkä joku kiva kranssi näin joulun aikaan tai pari pienempää taulua. Jännä miten yksi muutos saa rattaat pyörimään. Olen ennenkin tämän tainnut todeta. Aikansa pyörii ja sitten ollaan taas pitempi hetki paikallaan. 




27. marraskuuta 2016

1. adventti



Joulun odotus voi virallisesti alkaa. Kun tämä kynttelikkö nostetaan esille, on joulu jo täällä.

Lämpöistä ensimmäistä adventtia!

25. marraskuuta 2016

Hämärän aikaan





Viime yönä satoi uusi lumi ja maisema näyttää viikon vesisateiden jälkeen taas paljon valoisammalta. Siitä innostuneena tartuin kameraan, päivän valoisimpaan aikaan. Jalustankin virittelin ja säädin kameran asetukset manuaalisesti hämäräasetuksille kaikkien sääntöjen mukaan. Mutta ei, koneella kuvat olivat joko tärähtäneitä tai muuten vaan suttuisia. Kai se on myönnettävä, että nyt ei tule laatua, ellei kalustoa kartuta lisää hämäräkuvausta varten. Toisaalta tiedän, ettei minun välttämättä tulisi kaivettua näitä apulaitteita esiin, vaikka sellaiset omistaisinkin. Otetaan sitten näitä hämäriä tunnelmakuvia. Niinpä päätin ottaa vielä muutamat kuvat ihan illalla. Mitä sitä peittämään, nythän on p-i-m-e-ä-ä, päivät ja yöt. On tullut laitettua tunnelmavaloja esille ehkä normaalia aiemmin ja se jos mikä on ihanaa.

Miten te selviätte hämärän (ja valokuvauksen) kanssa?


17. marraskuuta 2016

Rutturuusuja





Tässä takan lämmittelyn ohella pikaiset heipat. Muutamat pienet juhlat ovat pitäneet sopivan kiireisenä. Pientä säätämistähän näihin juhliin aina kuuluu, kuten nyt vaikka viime tippaan jääneen lahjan hankintaa. En tiedä, miten nykyään aina ajaudun tuohon viime tipan tilanteeseen. Se kun ei ole ollenkaan minun mieleeni. Kaiken lisäksi keksin, että samallahan sitä muutamat joululahjatkin etsii, kun kätevästi kulkisivat perille. Vietimme nimittäin isänpäiväviikonloppua reissussa ja tontun puuhat hoituivat siinä sivussa. No onneksi onnistuin tavoitteissani ilman sen suurempia hiusten repimisiä. Jotain sentään alan oppimaan. Sitä vain tässä tulin sanomaan, että kun elämässä tapahtuu paljon, jää blogi aina vähän tappiolle. Kaiken lisäksi To do-lista tuntuu olevan loputon. Olen asettanut tavoitteet omille projekteilleni, toivottavasti nyt ei mennä viime tipan taktiikalla.

Noista ruusuista...mies toi synttäriruusuja tuossa pari viikkoa sitten ison kimpun, yhtä monta kuin täytin vuosia tai itseasiassa yhden ylimääräisenkin. Ei kuitenkaan erehtynyt luulemaan minua vuotta vanhemmaksi, mitä kyllä itse autuaasti olin luullut. Näin ilmeisesti käy, kun elää tarpeeksi vanhaksi. :D Viikon jälkeen alkoivat näyttää jo vähän kurpsahtaneilta, mutta silti säästin vielä muutaman parhaimman yksilön. Kurttuisinakin mielestäni kauniita. Jospa itsekin säilyisi yhtä viehkona rutuista huolimatta. ;)


4. marraskuuta 2016

Makuuhuone ja uusi tuoli








Eräänä siivouspäivänä "vauvan" omaan huoneeseen muuton jälkeen sain villin ajatuksen sängyn siirtämisestä toiselle seinälle. Vähän niinkuin jalkopäähän. Hullu ajatus, sillä ensimmäisinä öinä tuntui kuin olisi nukkunut pää alaspäin. Nyt useammankaan viikon jälkeen en voi sanoa, että tuntisin oloani kovin kotoisaksi tuossa oven vieressä nukkuessani. Liekö huoneessa feng shuit niin pahasti pielessä. Näin kuitenkin mennään toistaiseksi, kunnes keksimme sängyllemme sopivan päädyn tapettiseinää suojaamaan.

Hyvä puoli tässä muutoksessa oli tyhjä tila, joka muodostui tuohon pikkuikkunan alle. Nurkka kaipasi selkeästi tuolia, johon heitellä illalla ylimääräiset tyynyt sängyltä. Muutaman viikon tori-kahlailun jälkeen löytyikin sitten tämä sopivan siro korituoli. Kuin uusi ja tietenkin sopuhintaan. Voi tosin olla, että tuoli tulee alkuun ajelehtimaan myös olohuoneen puolella, sillä sinnekin kaivataan lisäistuimia. Seuraavaa toritärppiä odotellessa. 


25. lokakuuta 2016

Villasukkia ja hissun kissun oloa







Niin vain loppuviikon syyslomasuunnitelmat muuttuivat, kun yksi lapsista sairastui heti reissusta palattuaan. Mikä harmitus kaikille, mutta tämä riski se on aina olemassa. Tuli siis lisää koti-iltoja; neulontaa ja hissun kissun oloa. Jotain hyvääkin siis kotona oleilussa, vaikka itse en osaa kovinkaan hyvin relata silloin, kun lapset sairastavat. Mutta sen verran kuitenkin pystyin, että sain valmiiksi neiti nuorimmaiselle villasukat talven pakkasille. Perheen puuhakkainta ei toisten sairastelut paljon hidasta ja niin on pihalla paikat talvikunnossa, halkovarasto täytettynä ja tolkuton määrä hirven lihaa pakkasessa. Hauska sana muuten tuo puuhakkain. Puuhakas puun hakkain puuhakalla puuta hakkaa...no niin, seuraavat sukat puikoille ja aivoille lisää virikettä. Lupaavat nimittäin lumihiutaleita, sen haistaa jo ilmasta.

p.s. Juuri kun painoin julkaise-nappia, alkoi lumihiutaleita leijailla ilmassa. Hei leijailkaa, hei leijailkaa...

18. lokakuuta 2016

Koti-ilta





Kun takassa on tuli, meno talossa jotenkin maagisesti rauhoittuu. Lapsetkin mielellään kerääntyvät takan lämpöön oleilemaan. Tekee mieli kaivaa esiin uusin sisustuslehti ja kutoa muutama kerros työn alla olevaa villasukkaa. Tulella (ja lämmöllä) on ihmeellinen voima.

Talja on palannut kesälomilta keinuun ja toffeen sävyiseen sisustustyynyyn iskin silmäni H&M Homella. Kivasti mätsää yhteen tuon pärekorin kanssa, vaikka en sitä ostohetkellä ajatellutkaan. Taljaa, kynttilöitä ja paria tyynyä enempää ei täällä ole syksyisempään ilmeeseen panostettu. Mutta kyllä vain nuokin jo tuovat kivaa lämpöä sisustukseen, takkatulen lisäksi.

Täällä on parhaillaan syysloma menossa. Koululaiset lähtivät muutamaksi päiväksi reissuun ja ai että onkin ollut ihmeen hiljaista. Pienimmäinen on kyllä nauttinut meidän vanhempien jakamattomasta huomiosta ja tuntuu niillä reissaajillakin olevan hauskaa. Loppuviikko ollaankin sitten näillä näkymin koko porukalla reissun päällä. Leppoista syyslomaa muillekin lomailijoille!