21. helmikuuta 2015

Muuten vaan messuilla hengaillaan








Kulutimme tänään aamupäivän Rakenna ja Asu-messuilla Kuopiossa. Mitään sen kummempaa emme lähteneet messuilta hakemaan, sillä tiesimme jo viime vuosien perusteella, että eniten tarjontaa löytyy nimenomaan rakentajille ja remontoijille. Meille leikkimökkirakentajille siellä ei kovin paljon siis ollut annettavaa (paitsi Kannustalon leikkimökkiarvonta, peukut pystyyn. :D ) ja niin hulluja emme ole, että vielä haaveilisimme uudesta talonrakennusprojektista. Lähes joka vuosi tulee silti käytyä katsastamassa nuo messut. Minusta on kiva pysyä jollain tavalla kartalla, mitä milloinkin sillä rintamalla on meneillään. Saattoipa lähteä joku talokirjakin tilaukseen. Kai sitä voi sanoa haaveilemisen harrastamiseksi, joka kohdallani tarkoittaa ideoiden keräilyä "sitä seuraavaa taloa varten". Näillä kuvillakaan ei siis ole mitään tarkoitusperiä. Sattuivatpahan vain tarttumaan silmään. Kännykkäräpsyjä kaikki tyynni.

Jotakin konkreettista tarjottavaa messuilla kuitenkin oli myös minulle ja sekös se sai tämän Martan oikein onnelliseksi. Messuiltahan saa monesti hyviä tarjouksia. Olemme rakennusvaiheessa hankkineet mm. kaikki keittiön kodinkoneet samaisilta messuilta. Tällä kertaa löytyi kuitenkin jotain ihan muuta. Muutaman päivän pitää vielä jaksaa odottaa, että saan tämän hankinnan kotiin asti. Ai syyhytys sentään! Tattadadaa...




14. helmikuuta 2015

Ystävänpäivä





Tulin vain sanomaan pikaiset ystävänpäiväheipat. Oli pakko saada jotain teemaan sopivaa äkkimakeaa, niin testasin erästä suklaapiirakkaohjetta gluteenittomana. Taikinaa tuli pikkusen liikaa, niin siitä ylijäämästä ekstemporee tein muffinsseja. Kaapista löytyy onneksi aina suklaata ja tällä kertaa vielä ystävän tuomia marmeladisydämiä koristeeksi. Makeus lienee taattu, koostumus hiukan jännittää. Raati on valmiina, käymme testaamaan. Makeutta tasoittamaan on onneksi varattu kirpakoita marjoja.

Hyvää ystävänpäivää!

10. helmikuuta 2015

Eräs harmaa talvipäivä






Viikonloppu kotoa poissa. Poissa velvollisuuksista vastata pyykkikorin, rikkakihvelin taikka kattiloiden kutsuhuutoihin. Poissa rutiineista ja jälkikasvun ruodussa pitelemisestä (pikkuisin oli toki mukana, mutta käyttäytyi erittäin mallikkaasti). Saimme viettää rauhallista aikaa aikuisessa seurassa, jutella muka fiksuja, urheilla hiukan ja nauttia valmiista ruuasta pitkän kaavan mukaan. Kylläpä teki muuten hyvää! Mitäpä sitä muuta ihminen tarvitsee huomatakseen, miten harmaakin talvipäivä voi olla kaunis.

3. helmikuuta 2015

Päiväkahvin aikaan





Se on iltapäivä ja puoli kolmen tee. Tämä ei kyllä oikeasti ole tapanani ollenkaan, sillä juon yleensä kahvia näihin aikoihin. Teekään ei yleensä ole mustaa vaan joko rooibosta tai vihreää. Tällä kertaa kuitenkin musta tee (keisarin morsian) hunajan kera tuntui oikealta aineelta flunssaiseen olooni. Tuli muuten aikas tujua teetä, kun innostuin testailemaan kuvausta eri asetuksilla. Tiedä vaikka siitä syystä ei flunssa ole saanut minusta niskalenkkiä, vaan on tyytynyt vain vaisuun kiusaan.

Kiitos vielä tuhannesti kommenteistanne, joita jätitte edellisen avautumiseni jälkeen. Mikä tahansa kommentti ilahduttaa aina, sillä se kertoo siitä, että joku on täällä käynyt ja ollut myöskin kiinnostunut, kun on vaivautunut ihan kommentoimaan. Itselleni teki hyvää puntaroida tämän harrastuksen hyviä ja huonoja puolia. Tai ei asia ehkä niin kaksijakoinen ole, sillä kyllä tässä vain on enemmän, ellei pelkästään, niitä hyviä puolia. Huonot puolet löytyvät lähinnä itsestäni ja ajan puutteesta. Näiden pohdintojen ja teidän kommenttienne jälkeen voinkin taas hyvillä mielin jatkaa tätä mukavaa harrastusta omassa tahdissani ja omine juttuineni. En siis edelleenkään lupaa, että postaustahtini tästä kovinkaan kiihtyy tai että aiheeni olisivat sitä viimeistä huutoa. Tarkoitukseni kun on saada tästä itselleni, ja siinä samalla toivottavasti teillekin, hyvää mieltä ja jonkinlaisia kuvia silmienne iloksi.

Lisäsin muuten tuohon sivupalkkiin näkymään instagramkuviani, josta postausten puutteessa voitte mahdollisesti seurata tekemisiäni edes pikkuisen. Minut löytää instagramista nimellä @punahallakko. Tekisi myös mieli uudistaa blogin ulkoasua, mutta hiukan harjoiteltuani, totesin taitojeni puutteellisuuden. Jos siellä lukijoissa on joku, joka minua osaisi tässä asiassa jelppiä, niin laitapa viestiä.

Toivon myös, että kerrotte, jos teillä on jokin aihe, mistä toivoisitte juttua tänne? Ja mitä toivoisitte täällä näkevänne? Jotain enemmän vai jotain vähemmän?

Kahvi onkin sopivasti tipahtanut pannuun (teekuvat ovat viime viikolta), joten ei muuta kuin keksiä kylkeen ja hörps. Rattoisaa viikkoa teillekin!