29. toukokuuta 2013

Kesä kukkii mummon kukkii








Sää hellii meitä talven ryvettyneitä suomalaisia. Olen ahkerasti kastellut ja jutellut mummokukilleni. Eivätkös olekin pirteän väriset nämä yksilöt, yllättävän nuorekkaita mummoja! Saimme myös poimia ensimmäiset kielot ja maistaa ketunleipää. Lauantaina päästiin pienelle piknikretkelle, kasteltiin varpaita ja uitettiin laivaa. Taisi siinä touhussa tytöillä pyllytkin hiukan kastua laiturilla roiskiessa, mutta uimiselta vielä vältyttiin. Lähilammella käy jo pärske, kovasti sinne hingutaan. Minä vain en voi uskoa, että vesi olisi jo toukokuussa uintilämpöistä.

Työmaalla:
- katto paneloitu loppuun
- mdf-pölyt siivottu
- kodinhoitohuoneen laatoitus loppusuoralla
- seinä-wc:n kotelo tehty
- katto- ja ikkunalistat odottamassa
- saunan, kylppärin ja vessan paneelit tilattu
- aitojen paikkaa tiirailtu ja valittu isotuomipihlaja aitapensaaksi
- haaveiltu valmisnurmesta, kukkivista puista ja havuistutuksista
- katseltu, kun naapurit maalaavat talojaan, minäkin voisin...

23. toukokuuta 2013

Raksasta kotia kohti






Tapettitaituri kävi nykäisemässä väriä seinille. Mustavalkoinen "rakettitapetti" (=Cole & Son: Cow Parsley) on juuri niin hieno kuin kuvittelinkin. Tyttöjen punainen tapetti (=Orla Kiely: Linear) yllättää räikeydellään ilta-auringon osuessa seinään. Koko huone hohtaa vaaleanpunaista valoa. Räikeys tasottunee, kun lattiat ja kalusteet saadaan paikoilleen. Harmaa ruudukko (=Orla Kiely: Scribble) on ihanan 50-lukulainen. Sävy taittaa ainakin auringonvalossa aavistukseen vihreään. Pikkuhiljaa alkaa raksa näyttämään kodilta.

Kattopaneelit ovat lähes kaikki paikallaan. Paneeli on E.T. Listojen maalattua 10*175 mdf-paneelia. Keittiö-olohuonealueelle sai tehdä aika monta rinkulaa spoteille, roikotinvaloille ym. Seinä-wc:n telineen asennusta sai työstää mitan ja laskimen kanssa, sillä viemäriputki oli lipsahtanut hiukan liian kauaksi seinästä ja vielä vinoon. Siinä se nyt kuitenkin tukevasti seisoo. Vielä jännätään, riittääkö koteloinnin jälkeen valituille kalusteille riittävästi tilaa vai joudutaanko viilata senttejä.

On tehty listoja listoista ja muista materiaaleista sekä tekemättömistä töistä. Lasketaan viikkoja. Vielä ainakin aikataulut (mitkä ?) pitävät kutinsa. Jos hyvin menee, niin sitten menee. :) Olen myös selaillut urakalla puutarhalehtiä. Paljon sieltä löytyy kauniita kukkasia ja mahtavia puutarhoja. Meikäläisen viherpeukalo se vaan kukkii huonosti, joten vähän tässä ollaan multasormi keskellä kämmentä. Jos sitä jotkut pääjutut saisi tehtyä ja miettisi sitten niitä enemmän vihreää tietämystä tarvitsevia istutuksia. Terassia, nurmikkoa, kiviä ja laattoja alkuun. Aitaakin pitäisi hiukan näkösuojaksi saada kasvamaan. Olisin niin kiitollinen, jos joku vihreämpi ihminen nyt ojentaisi auttavan kätensä ja taikoisi meille jonkinlaisen pihasuunnitelman. Vapaaehtoisia?

21. toukokuuta 2013

Huoltamossa




Täällä pyykätään, puetaan rymyvaatteet, huuhdellaan kurat kumppareista, pestään marjasankot, kaivetaan imuri kaapista ja pyöritellään monenlaista muutakin arkista touhua. Tämän tilan kautta kuljetaan myös kylpyhuoneeseen. Tilan kalusteiden suunnittelu on ollut ehdottomasti kaikista haastellisin. Niin paljon toimintoja ämpätään samaan tilaan ja kaiken pitäisi vielä toimia jotenkin järkevästi. Näihin suunnitelmiin ollaan nyt tultu. Arki näyttää, pyöriikö huoltamo. Jokin kätsy pyykinkuivaussysteemi pitäisi vielä keksiä (ehkä kattoon hiissattava?). Tila, johon pyykinroikotin on ajateltu, ei ole järin suuri. Ja kun tuohon samaiseen aukkoon olisi niin kiva saada saunaan menijöille penkkikin. Hiukan vielä päänvaivaa aiheuttaa myös lasten ulkovaatteiden kuivaus. Märkinä kun niitä ei oikein kaappiinkaan voi tunkea. Elämä näyttäköön ratkaisut näihinkin pulmiin.

Kaappien oviksi valitsimme valkoiset sileät kalvo-ovet. Vetimet ovat samat kuin keittiössä, mutta kapeammat. Tason pätkään tulee kangaskuvioista laminaattia. Hyvin simppeliä ja väritöntä siis. Räväytetään sitten vaikka verholla, niin saadaan pyykkärille iloa arkeen. Tuosta tulikin mieleen, että mullahan on nytkin pyykit koneessa ja kone on jo vaiennut ties milloin. Siis pyykkimuijaksi lähden mä.

17. toukokuuta 2013

Herätys!





Se on täällä. Lämmittää paljaita varpaita. Pistää silmät sikkuraan ja saa heräämään talvihorroksesta. Aurinko ja kesä. Säpsähdän kuullessani tuttuja kesän merkkiääniä: mopojen pärinää ja lokkien kirkaisuja. Loppukesästä näihin ääniin on jo tottunut, mutta aina keväällä tutut äänet tarttuvat korvaan ja saavat huomaamaan, että on se ihan oikeasti kevät, siis kesä!

Onkohan minusta tullut mökkihöperö, kun koko talven seurasin lintulaudan alapuolella säännöllisesti vierailevia oravia. Melkein tunnistin jo, kuka kukin kurre on, kunnes tässä eräänä päivänä huomasin kavereiden määrän lähes tuplaantuneen. Valloittavia ovat nuo keveästi loikkivat poikaset. Neljä pörröhäntää kirmailevat intoa täynnä lähipuissa peräkanaa.

Keväällä tulee muutenkin tarkkailtua enemmän luontoa. Kuinka silmut pullistuvat ja puhkeavat lopulta hiirenkorville. Milloin västäräkki ilmestyy pyrstöään viskelemään ja kuka näkee ensimmäisen perhosen. Tytöt jahtaavat muurahaisia, ihmettelevät hämähäkkiä ja pelkäävät kimalaisia. Huomenna istutan mummokukat ruukkuun, nimittäin pelargonit ja tytöille orvokit.

16. toukokuuta 2013

Kohta kokataan











Keittiökalusteet on saatu tilaukseen. Vaikka tässä ollaankin käännetty kelkkaa useampaan otteeseen, sai keittiö pysyä aikalailla ennallaan. (Aiemmat pohdinnat täällä, klik) Toiminnot pysyivät siellä, minne ne oli alun perin suunniteltukin. Viimeisimmän tapaamisen tarkoituksena olikin tehdä lopulliset materiaalivalinnat.

Saarekkeen kvartsitaso pysyi ennallaan, samoin alakaappien vetimet. Yläkaappien oviin päädyimme kuin päädyimmekin laittamaan sormiurat pystyyn, sillä löysimme sellaisen ovimallin, missä sormiura on suht kapea, eikä (ainakin luulen niin) näytä hassulta, vaikka uria tuleekin kaksi vierekkäin. Myös saarekkeen korkeamman osan kaappien ovet tulevat sormiurilla. Altaaksi valitsimme valkoisen komposiittialtaan. Jännä nähdä, miten allas pysyy siistinä. Mitään tummaa väriä emme kuitenkaan halunneet muuten niin vaaleaan keittiöön.

Uusi juttu onkin sitten tuo koivutaso. Oikeastaan olimme päättäneet laittaa laminaattia, mutta mikään kuosi ei oikein tuntunut sopivalta. Siinä pähkäillessä kävi selväksi, että jos kuuntelee sitä, mitä oikeasti haluaa, ei vaihtoehtoja ollut kuin yksi. Massiivipuun hinta oli koko ajan kummittellut takaraivossa ja hieman epäröimme myös puupinnan vaativampaa hoidettavuutta. Jälleen onneksemme näppärä myyjä kuitenkin antoi meille loistoratkaisun tähän pulmaan.  Saamme sopuhintaan mittoihin sahatut massiivikoivutasot, mutta käsittelemme tasot itse. Myyjä sai myös meidät vakuutettua siitä, ettei puutason hoito niin kovin vaikeaa ole, kun vain huolehtii aluksi kunnon öljyt puuhun. Juhuu!!! Varmaan tulen heilumaan keittiössämme rätin kanssa jahdaten vesipisaroita hullun lailla, mutta on se aito puu vaan kaunista, kestettäköön tämä vaiva. Kiitos Ilona-keittiöt!

Ainoastaan hana on valitsematta, siihenkin minulla tosin on jo vahva ehdokas. Koneista tulossa myöhemmin oma juttunsa.


Kuvat: Keittiötukut, Ylämaan graniitti, Kotivaruste, IKEA

10. toukokuuta 2013

Mustat seinät ja kummituskissa










Eteisessä tulijaa tervehtivät tällä hetkellä mustat seinät. Kutsumattomia vieraita säikyttämässä on seiniin nojaillut myös ympyrkäissilmäisiä hemmoja ja kummituskissoja! Muutama työmaalla vieraillut on hieman kummeksuen katsonut eteisen maalattuja levyseiniä. Seiniä kun ei ole tasoitettu ollenkaan ja ne näyttävät tällä hetkellä aika rouheilta. Emme kuitenkaan aio jättää niitä ihan näin karuiksi, vaan seinät "paneloidaan" viimeisen kuvan tyyliin. Tarkoitus on käyttää laudoituksessa kolmea eri levyistä lautaa. Laudat vahataan näillä näkymin Bloomin paneelivahalla, jolla pitäisi saada jo yhdellä vahauskerralla hyvinkin peittävä lopputulos.  Lautojen väliin jää pikkuinen rako, josta musta tausta pilkistää. Kuvan olen poiminut talteen viime kesänä jostain lehdestä ja siitä asti olen ollut varma, että johonkin tämän tyylin tulen toteuttamaan. Rakentamiseen tuo ihan eri tavalla intoa, kun saa toteuttaa joitakin sellaisia juttuja, mitä on pitkään haaveillut. Toivottavasti vain lopputuloksesta tulee haaveiden mukainen.

Muutoin raksalla hommat etenee sutjakkaasti. Viime päivinä on vesieristetty ja saunan ja kylppärin lattian laatoitus on päässyt käyntiin. Kattopaneelit saapuivat ja niitä napsahtelee kattoon varmaan parhaillaankin tasaiseen tahtiin. Parkettien toimitus saatiin sovittua maanantaille, niin on huoneissa sitten jo katot valmiina, jotta mahtuu siellä parketit odottamaan omaa vuoroaan. Itsehän olen lähtenyt tuulettumaan muille maille ja juuri nyt minua tultiin noutamaan kirpparikierrokselle. Hyvien saaliiden toivossa...heipparallaa!

7. toukokuuta 2013

Haaveiden harmaa









Seinien maalaushommat on saatu aikalailla valmiiksi. Yritin ottaa kuvia olohuone-keittiöalueen seinien sävystä, mutta tehtävä osoittautui hankalaksi. Joka tapauksessa tässä muutamia rumia kuvia kauniista harmaasta. Siis ihan täydellisestä harmaasta!

Kerran värivalinnassa kompastuneena, en halunnut ottaa toista riskiä, vaan kävin alan liikkeessä ammattitaitoisen myyjän/sisustussuunnittelijan juttusilla. Yhdessä vertailimme sävyjä parketin palaseen ja edellisellä kerralla testattuihin sävyihin. Tein vielä kertaalleen myös koemaalaukset kahdella eri sävyllä, joista onneksemme löytyi tämä. Ja nyt seinällä se näyttää vielä paremmalle. Niin joko sanoin, että olen enemmän kuin tyytyväinen. Tuskin maltan odottaa tilojen lopullista valmistumista. Sävy on Fintexin värikartasta NOVA V165 kauniilta nimeltään Morning Moon. Sopivan vaalea sävy käytettäväksi isoilla pinnoilla ja oikeasti harmaa, eikä mitään muuta. Sävy ei taita beigeen, eikä siihen possun punaiseen. Keittiöstä otetusta kuvasta (kuva3) näkee selkeästi eron aikaisempaan beigeharmaaseen. Käytimme beigeä maalia kaappien tauksiin, niin ei ihan täysin hukkaan mennyt se 18 litran pönttö väärää sävyä. Vielä sitä olisi varmaan jonkin verran jäljellä, jos joku tarvitsee. Sävy ei myöskään taita keltaiseen, vaikka takan taustaseinästä (kuva4) niin voisi tulkita. Ulkoa heittää puupilareista tuohon seinälle sopivassa auringonpaisteessa keltaisen raidan.

Kalustesuunnitelmat ovat nyt valmiit ja kaikki materiaalit sille saralle päätetty. Niistä kuulette vielä. Näillä näppäimillä odotamme myös sekä kattopaneelien että parkettien saapuvan. Ajatuksemme oli, että saisimme kattomateriaalit ensin sisään ja jo osittain laitettua paikoilleenkin ennen parkettien tuloa, mutta paneelien toimitus viivästyi melkein parilla viikolla. Meinaa siis ihan tungosta lykätä työmaalle. Saa painaa kuin pienet muurahaiset aina. Toivottavasti me kuitenkin saadaan joskus valmihiksi asti.

4. toukokuuta 2013

Kuusivuotias






Kuusivuotias
... tahtoo, testaa, tietää ja oppii.
... hakee postin yksin.
... elää toisinaan omaa satuaan, eikä kuule mitään.
... hoitaa pienempiä äidillisesti.
... väittää vastaan, inhoaa ja rakastaa.
... matkii aikuisia liikkeissään.
... nauttii kavereista.
... suunnittelee ja näpertää.
... ajaa pyörällä liian vauhdikkaasti.
... odottaa eskarin alkua, on iso vai olisiko sittenkin pieni.

Muun muassa (...tietää, että muun muassa tarkoittaa esimerkiksi.) näitä on meidän kuusivuotias. Synttärikemut olivat hyvin tyttömäiset (kas vain!): heppoja, kukkia, söpöjä lahjoja, kirkkaita värejä, askartelua, piiloleikkiä, kikatusta ja hirinää. Sankari suunnitteli ja valitsi itse kattaustarvikkeet ja herkut. Kakun koristelukin on hänen käsialaansa. Viimeinen viikko on muutoinkin ollut tapahtumarikas. Se on sisältänyt synttäreiden lisäksi paljon ihmisiä, naamiaiset, kerhoja, salaisuuksia, ostostelua, yövieraita, kyläilyä, jännitystä ja raksaonnistumisia!!! Tiedossa siis piakkoin sitä odotettua hehkutusta.