30. lokakuuta 2013

Vilkaisu vierashuoneeseen






Vihreää vierashuoneessa. Tällä hetkellä huoneessa ei olekaan juuri muuta kuin tuo lapsuuden kodistani jo opiskelijakämppään kulkeutunut laverisänky. Haaveilemme lokoisasta lukunurkkauksesta. Toiveissa olisi löytää joku pehmoinen nojatuoli (mielellään vaikka hyväkuntoinen vanhus), hyvä ja kaunis lukulamppu ja pikkuinen (pyöreä) pöytä, johon kesken jääneen kirjan voi laskea teen hörppimisen ajaksi.

Pienen ripauksen vihreää sain huoneeseen parilla eurolla H&M Homen alehyllystä. Vihreän sävyt tyynyssä ovat mielestäni aivan nappiin ja sopivat kaiken kukkuraksi kivasti yhteen keltaisten Bungalowin tyynyjen kanssa. Keltaiset yksilöt löysin jo reilu vuosi sitten sieltä kivasta pienestä putiikista. Kattolamppu on vuosia sitten löytämäni kirppiskampe. Raasu oli yltä päältä rasvassa ja johdot rikkinäiset. Ei tarvinnut siitäkään euroa enempää muistaakseni maksaa ja noin on kaunis pallurainen.

Näin pikaisesti tällä kertaa. Lopputekstin voit ohittaa, jos tietotekniset jutut ei oo sun juttu.

Blogin kuvat ovat nimittäin tuottaneet minulle viime aikoina pikkusen tuskaa. Ensin en saanut koneellani kuvia nätisti pienennettyä ja nyt kun se jotenkin onnistuu, niin blogger on päättänyt ruveta muuttamaan jpg-muotoiset kuvat suttuisiksi. Kahdessa edellisessä postauksessa kuvat ovat png-muodossa, jota joku suositteli, mutta silloin värit taas haalenevat ja kuvien syvyys latistuu. On tää tekniikka vaan niin kivaa! Turha yrittää ottaa hienoja kuvia, kun ei ne täällä niin hienoja enää ookaan, nih! Jos homma käy kovin vaikeaksi, niin saas nährä, kuinka moni tätä hommaa jaksaa jatkaa. Joku blogikamu vois tietty tätä uunoa neuvoa, jos ongelmaan on jokin helppo ratkaisu. Jotkut ovat kai ladanneet kuvat ensin johonkin kuvapankkiin...tä?

21. lokakuuta 2013

Hyväntuulinen verho





Verho laittaa hymyilemään. Lintuset ovat jotenki niin hyväntuulisia, vaikka kankaan nimi Pakkanen onkin. Tuossa asenteessa lie oppimista minullakin. En missään määrin tunnustaudu talvi-ihmiseksi. Tai no, sisältä lämpimästä on kyllä kiva katsella lumista maisemaa, varsinkin joulunaikoihin, mutta siihen se tykkääminen taitaakin jäädä.

Edellisessä postauksessa kerroinkin, kuinka hilkulla tämän verhon saaminen oli. Löytämäni vihoviimeinen kankaan palanen oli nimittäin reilu 20 cm:ä liian lyhyt. Lyhyysongelma ratkaistiin ompelemalla alareunaan jatkopala. Onnekseni naapurissamme asuu ystävällinen ja ompelutaitoinen emäntä, joka lupasi vienosta pyynnöstäni ommella verhon. Itse en olisi uskaltanut ompeluhommiin ryhtyä, kun tiesin, ettei kangasta enää mistään saisi lisää, jos vaikka sattuisin vinoon surauttamaan. Ja kyllä muuten oiva verho naapusissa syntyikin. Kiitos vaan mainiolle naapurin "Maijalle". Jännä nähdä hyytyykö tipujen hymyt tositalven tullen.

20. lokakuuta 2013

Pakkosaadaverho

kuva: Stadshem

Se on Marimekon Pakkanen. Sinistä (!) ja valkoista, sopivasti punaista ja onnellisen näköiset tirpuset oksilla. Satuin pari kuukautta sitten erään liikkeen alelaarissa törmäämään tähän kankaaseen. Ikäväkseni jäljellä oleva kangaspala oli himppasen liian lyhyt täysimittaiseen verhoon. Sain selville, että kangas on ollut Marimekolla tuotannossa vuonna 2008 ilmeisesti joulun tienoilla. Tästä alkoi kuumeinen netissä selailu, josko joku kyseistä kangasta jossain kauppaisi käytettynä, mutta ei näkynyt. Laitoin jopa sähköpostia Marimekolle, jos heiltä vielä jostain liikkeestä sattuisi kangasta enemmälti löytymään, mutta sain pian vastauksen, ettei sitä heillä ole enää metriäkään missään. Jaiks! Sen verran pakkomielteinen olin tuon kankaan suhteen, että kiireesti kipitin tuttuun kauppaan ja hain tämän vihoviimeisen kankaan palasen itselleni. Kerrankin kannatti muuten viivytellä. Kangas oli ilokseni vielä huikeammassa alessa. Pian näette, miten lyhyysongelman ratkaisin, jahka valo vain riittää kuvaamiseen.

19. lokakuuta 2013

Lehden luvun ongelma



Anders Pehrson: Bumling
kuva: Atelje Lyktan
Atle Tveit: Acorn
kuva: Northern Lighting
Frida Ottemo Fröberg & Marie-Louise Gustafsson: Plank
kuva:Northern Lighting
Aamu- ja iltahämärässä saa lehteä tihrustaa. Tykkään kyllä kovasti Isäni tekemästä kynttilähimmelistä ja se sopii nätisti pöydän päälle, mutta valoa se ei kovin paljon anna. Meillä olisi siis jälleen pakottava tarve uudelle valaisimelle.

Atelje Lyktanin Bumling-valaisimen alkuperäinen versio on vuodelta 1968. Parhainta olisi, jos aito vanhempi versio tuosta lampusta tulisi joskus kirpparilla vastaan. Sitä on muuten ollut aikoinaan kultaisena, että jos kimalletta kaipaa muuallekin kuin kynttilänjalkoihin. ;) Tällä hetkellä väreinä on valkoisen lisäksi punainen ja alumiini.

Atle Tveitin suunnittelema Acorn ihastutti Kööpenhaminan matkalla. Kiva yksityiskohta tuo tammipuinen kanta. Varjostin on muutoin mattavalkoiseksi maalattua alumiinia. Lamppu on muuten saanut innoituksensa "pohjoismaiden syksyisistä metsistä ja sieltä löytyvistä tammenterhoista" (Design verkokauppa).

Northern Lightingin Plank olisi totustusta poikkeava ja houkuttelisi kovasti juuri erilaisuutensa vuoksi. Valaisin on tehty puhtaasta raakapuusta, poppelista. Lautojen välissä on himmennettävä LED valonlähde. Lamppua voisi halutessaan käyttää myös seinä- tai lattiavalaisimena. Hahmottelimme jo, miten valaisimen saisi rakennettua itse. Taitaa vain ainakin tällä hetkellä jäädä tulevien aikojen projektiksi.

Näissäpä pohdittavaa vai olisiko vielä jokin tyyliin sopiva valaisin löytämättä? Eikä tämä muuten ole ainut tila vailla lamppua, jos ihan useita hyviä alkaa löytymään.

14. lokakuuta 2013

Messinkipiiri




Kiersin perjantaina täkänän toivossa kaikki kylän kirpparit. Täkänän osalta tulokseton reissu, mutta kynttilänjalkavarastooni sain yhden pienen ja soman lisää. Eikä muuten ollut hinnalla pilattu, maksoi kokonaiset 50 senttiä. Siinä nuo seisovat ringissä kaikki kolme. Kaikki erilaisia, eri aikaan löydettyjä, mutta silti ovat hyvää pataa keskenään, suut messingillä.

Olen miettinyt viime aikoina makumieltymyksiä. Mistä ne tulevat ja mitkä asiat niihin vaikuttavat. Tyhjentävää vastausta ei liene olemassakaan. Huomaan selkeää muutosta itsessäni, mitä tulee makuasioihin. Iän tuomaa muutostako? Ennen (n. 15 vuotta sitten) en olisi paljoa noistakaan messinkijaloista piitannut. On meillä näitä ollut lapsuudenkodissakin, mummojalkoja, pah. Samoin inhosin, en oikeastaan voinut sietää, sinistä, missään muodossa, en vaatteissa, saati sitten kodin tekstiileissä. Nyt huomaan tykästyväni erityisesti sinivalkoisiin astioihin ja jopa tekstiileihin. Ja tänään päälläni nähtiin jopa sininen villapaita, onneksi tosin hyvin tummansininen. :) Uusimpana väritulokkaana on silmääni alkanut miellyttää vihreä, metsän vihreä, syvän samettisen vihreä. Olen ihmeissäni. Ehkä olen tulossa aikuiseksi, vaiko suoraan mummoutumassa. Täkänät, raanut ja messinginkiilto silmissä. Onko kukaan muu huomannut samaa "vanhenemisen" ilmiötä itsessään? Eikä nyt puhuta rypyistä, saati harmaista hiuksista.

7. lokakuuta 2013

Inspiraatio: työhuone




Odotan inspiraatiota. Tiedättekö tunteen, kun jokin homma odottaa tekijäänsä, mutta hommaan tarttumisen into ja ideat puuttuvat? Enkä tarkoita tällä nyt pyykkien ripustamista tai muuta päivittäistä askaretta. Ne hommathan kyllä tulee tehtyä, kun on pakko, vaikka ei innostaisikaan. Olen ollut vähän ihmeissäni, kun työhuone (ja vierashuone) ovat saaneet olla näinkin pitkään rempallaan. Yleensä minua häiritsee keskeneräisyys ja varsinkin ruskeat pahvilaatikot nurkissa. En voi kyllä väittää, ettei se nytkin häiritsisi, mutta silti en asialle ole paljoakaan tehnyt. Vain sen verran, kun on ollut pakko. Onneksi on käynyt vieraita, jotka "pakottavat" siistimään paikkoja. Vai onko tämä vain oppimista siihen, että kaikki ei vain voi olla heti valmista. Toisaalta hyvä niinkin, hyvää siedätyshoitoa minulle.

Intoa odotellessa on tullut selailtua kasapäin kuvia erilaisista työhuoneista. Erityisesti tykkään tästä ruotsalaisen housenumber15-blogin työpisteestä. Kuvat ovatkin olleet potkimassa minua oman projektini kanssa eteenpäin. Puuta, valoa, harmaata, ripaus mustaa ja ruskeaa. Tähän yhdistelmään on helppo tuoda piristykseksi melkein mitä vaan muuta väriä, jos sitä joskus kaipaa.

Olin ajatellut, että ei sitten mitään pukkijalkoja meille, eikä ikeaa, vaan jotain persoonallisempaa. No, en tässä vaiheessa keksinyt mitään parempaakaan ideaa, joten siellä ne ovat olleet työssään jo tovin, pukkijalat. Ainakaan lompakko ei niistä paljoa entisestään ohentunut. Liimapuulevykin on ollut hankittuna jo useamman viikon. En vain heti saanut sitä lakattua, niin se on jäänyt tai oikeastaan odottanut sen verran lämmintä keliä, että voisin sen vielä ulkona käsitellä. Lauantai oli siinäkin mielessä hyvä päivä. Taso odottaa nyt lakattuna paikalleen siirtoa. Saapa nähdä, kuinka kauan siihen menee. Saa tulla potkimaan. :)


Kuvat lainattu muutoinkin kauniista blogista housenumber15: 1 ja 2, 3

6. lokakuuta 2013

Portaat





Meillä on portaat! Ja mutaa portailla. Muutamien avustavien käsiparien voimin saimme kuin saimmekin tukevat portaat korvaamaan hengenvaaralliset (tai ainakin muutamia mustelmia aiheuttaneet) trukkilavaportaat. Takaterassilla on ylätasanne valmiina, mutta portaiden ja pation tekemisen päätimme jättää ensi kevääseen, jotta välttyisimme syksyn kosteuttamien puiden irvistelyltä keväällä, kun puu taas kuivaa kunnolla. Näin viisaammat neuvoivat.

Muutoin ulkona näyttää todellakin vielä keskeneräiseltä. Pylväätkin ovat kuin tikut noiden portaiden rinnalla. Niihin on tulossa "paksunnokset", kunhan sen aika koittaa. Parina päivänä on nyt onneksemme ollut lämpimämpää ja sateetonta, niin saimme maalattua lautoja smyygejä ja ikkunanpieliä varten. Pahimmissa vedelle alttiissa paikoissa on nyt smyygit jo paikallaan. Ensi viikolle toivotaan edelleen aurinkoa ja kuivaa, niin saadaan vielä ikkunanpieletkin laitettua. Kun vain osaisimme päättää, millaiset niistä tehdään. Hiukan mallailimme niitäkin jo eilettäin, mutta pitää vielä kartottaa muita vaihtoehtoja. Ja puuttuuhan tuolta jotain muutakin vielä, että ei tässä hommat lopu, ei. Työn tulos onneksi ruokkii tekijää ja antaa ehkä hiukkasen lisävirtaa, tai ainakin ahkeran olon.

2. lokakuuta 2013

Täkänän metsästys



Kävin taannoin kirpputorilla ja pyörittelin käsissäni kuvanmukaista täkänää. Täkänän toisella puolella värit ovat käänteiset. Jotenkin niin minun tapaistani jäädä arpomaan ostopäätöstä ja tässä tilanteessa jättää tilaisuus käyttämättä. Se kirpputorihan oli ja meni. Siitä lähtien olen kytännyt, josko jostain tällaisen tai vastaavan löytäisin. Olisi varmasti oiva kaiunpoistaja tupakeittiöömme.

Nyt kuulkaa silmät ja korvat siellä kaikkialla auki ja minulle vinkkiä, jos törmäät tähän kaunistukseen jossakin. Tiiä vaikka joku kyseisen kirpparin tätin sattuisi vaikka tuntemaankin. Vai hautooko joku kaapin kätköissä tällaista aarretta? Myös muut musta(tai puna-)valkoiset täkänät/raanut kiinnostavat.

Cirkus-blogin Joanna oli viisaampi kirpparikävijä kuin minä. Sain häneltä luvan lainata kuvia, kiitos Joanna!

1. lokakuuta 2013

Kööpenhaminan tavaratarjontaa

Kööpenhaminaa ei turhaan kehuta loistavaksi sisustajan ostoskaupungiksi. Tarjontaa on yllin kyllin ja monessa kaupassa tuli sellainen tunne, että apua, mä haluun tuon ja tuon ja...no, onneksi on reissubudjetti. Täytyy kyllä sanoa, että tuotteiden esillepanoon näytetään Tanskan maalla panostettavan. Ilo oli lepuuttaa silmiä kauniissa asetelmissa. Lupasin kuvia ja nyt niitä sitten tulee. Mitään kaiken kattavaa ostoskarttaa en teille aio esitellä, sillä näitä vinkkejä löytyy muista blogeista jo ennestään ihan kivasti.

H. Skjalm P.
Nikolaj plads 9

Ensimmäisenä yksi erityistä ihastusta herättänyt liike, jossa tyyli ja hinnat olivat omaan makuuni kohdallaan. Tämän voisin heti siirtää meille Suomeen. Katsokaa nyt vaikka noita keittiöpyyhkeitä! Eikä tuo ollut edes ainoa hylly. Tyynyjä, mattoja, vilttejä, kippoja, nuppeja, lamppuja, lyhtyjä...oikea namupuoti! Lisää tuotteita voitte ihastella täältä.





Illum Bolighus
Amagertorv 10

Tätä on muuallakin hehkutettu, enkä voi itsekään olla laittamatta muutamia kuvia kyseisestä designin aarreaitasta. Tarjolla kaikkea mahdollista huonekaluista lamppuihin ja keittiötarvikkeista koruihin. Kurkatkaapa vaikka nettikaupasta. Iittalankin uutuudet olivat heti näyteikkunassa hyvin esillä. Suomalaisen sydän sykähti.






Stilleben
Niels Hemmingsensgade 3

Selkeää ja graafista. Paljon printtejä kehyksin tai ilman. Kaverin käsi kävi koruvitriinissä. Musta lamppu jäi mieleen kaihertamaan. Ihastelkaa lisää täällä.





Virkvärftet
Oehlenschlægersgade 26

Sattumalta löydetty. Kävelimme melkein tämän pienen verstaan ohitse ja arvoimme hetken uskallammeko mennä liikkeeseen sisälle. Onneksi menimme. Meikäläinen se ihastui, jälleen. Kaunista ja herkkää puuta. Saimme todella hyvää palvelua ja minä vielä spesiaalitoiveenikin toteutetuksi. Nettikauppa toimittaa myös ulkomaille.