31. elokuuta 2014

Aurinkokuvia ja kesämuistoja

















Aurinkoa on jo ikävä, siksipä tämä kuvatulva kesän ihanista aurinkoisista päivistä. Vietimme reilun viikon kesälomastamme mökkeillen minun elämäni kesiin aina kuuluneissa maisemissa. Ehdottomasti itselleni paras paikka päästä irti arjesta. Tänä vuonna mökkireissu ajoittui sopivasti kiireisen pihan laittorupeaman jälkeen.

Mökkielomme on hyvin perinteistä ja yksinkertaista: saunomista, tiskiveden lämmitystä, mato-ongintaa ja "lentäviä" kaloja, uimista, soutelua, lintujen tiirailua, ruuanlaittoa ulkotulilla (sähköhellakin tosin löytyy), hiukkasen halonhakkuuta, loikoilua ja lähitienoolla tallustelua. Tänä vuonna mustikkasatokin löytyi samaisen järven rantamilta, kiitos siitä ahkerille poimijoille. Itse keskityin lähinnä varpaiden uittamiseen ja helteistä johtuvan turvotuksen välttelyyn. Se on nimittäin minun pallomahavarjo, joka tuossa tokavikassa kuvassa patsastelee. Helteitä ei siis ole ikävä, aurinkoa vain. Onneksi sitäkin on sääennusteen mukaan lähipäivinä luvassa. Muutoinkaan syksyn odotus ei ehkä tänä vuonna tunnu ihan niin pahalta, kun on jotain, mitä oikeasti ja kirjaimellisestikin odottaa. Jännittäviä aikoja ja tulevia viikkoja täällä siis tiedossa. Saanette kuulla aiheesta vielä. :)

25. elokuuta 2014

Rai rati raitaa





Se on laatikkopaita. Elämäni ensimmäinen trikoopaidan tekele. Jostakin se vain iski, pakkomielle ommella tällainen rennon letkeä paita. Ei ollut helpoin valinta tuo raitainen ohut trikookangas. Ihan kelpo paita tuosta kuitenkin tuli, ottaen huomioon, että olen ysiluokalla viimeksi koskenut saumuriin. Naapurin Maija se oli jälleen apuna, piti oppitunnin ompelemisen saloihin. Itse kädet täristen ompelin (no, okei...Maija kiinnitti pääntien kaitaleen yhden kiekan). Kaava on muokattu Ottobren 4/2013 Square t-tunikasta. Saumuria en edes omista, mutta jos tämä into jatkuu, on sellainen pakko kyllä hommata itsellekin. Saa vinkata hyvistä saumurimerkeistä tai tarjota omaa nurkassa jouten lojuvaa yksilöä. Kangasta on vielä monta metriä jäljellä.

17. elokuuta 2014

Pellosta viheriöksi, näin se tehtiin




Lähtötilanne: Meidän pihan teko alkoi oikeastaan jo aivan rakentamisen alkumetreillä, sillä mm. routaeristykset laatoitettaville alueille sekä tontin kaadot ym. muotoiltiin kutakuinkin kohilleen jo perustusvaiheessa. Talo on rakennettu vanhalle pellolle, jonka maa-aines on valmiiksi jopa niin hyvää, että osa rakentajista on kylvänyt nurmikon suoraan tälle mullalle. Meillä kyti koko rakentamisajan mielessä haave, että jospa saisimme ( lue: raaskisimme) toteuttaa nurmialueet siirtonurmikolla ja näin sitten teimmekin. Parhaimman lopputuloksen saamiseksi, yritimme myös tehdä pohjatyöt mahdollisimman hyvin. Joku ehkä muistaakin, kuinka viime kesänä myrkytimme koko pihan pariin otteeseen, että saimme kaikista ilkikurisimmat rikkakasvit karkotettua tontiltamme. Viimeisiä paholaisia nyhdimme vielä muutaman juurineen ennen tämän kesän pihaoperaatiota.

Ja näin kaikki alkoi...


1. Eräs ystävällinen mansikanviljelijä pyörähti traktorillaan jyrsimässä "pellon" kauttaaltaan n. 20 cm:n syvyydeltä kuohkeammaksi. Ensimmäinen kuorma multaa saapui pihaan.


2. Laatoitettavat sora-alueet mitattiin, merkattiin ja tasoitettiin valmiiksi. Ja toki jossain välissä laskettiin, kuinka paljon laattaa menisi, kysyttiin tarjousta ja tehtiin laattatilaus.



3. Valkeni maanantaiaamu ja työntäyteinen viikkomme alkoi. Hiekkalasti, kaivuri ja toinen multakuorma saapuivat aamuvarhaisella. Kaivurin koura tarttui ensimmäisenä hiekkakasaan ja samaan syssyyn kaivurin levitellessä asennushiekkaa laatoitettaville alueille, aloitettiin pohjien tasaus. Kaivuri jatkoi hiekan levittelyn jälkeen mullan levittelyllä ja viimeisteli samalla pihan kaadot ja muokkasi ojat. Jossain välissä saimme vielä kolmannen kuorman multaa pihaan. Illan päätteeksi istutettiin vielä yhdelle rajalle pensasaidan taimet naapureiden kanssa yhteistuumin. Tähän valitsimme nopeasti kasvavan isotuomipihlajan ja sen haaroitettuja aitataimia.


4. Ja kas näin on laatoitus tehty ja multa laatan reunaa vasten, jotta nurmi saadaan siististi puskuun laattaa vasten. Yhden laatan levyiset rivistöt tulivat kiertämään koko talon seinien ja terassin vierukset (miinus asfaltoitu etupiha) ja leveämmät (120-150 cm) laatta-alueet kulkureitelle talon molempiin päihin. Jos totta puhutaan, niin laatat asennettiin todella kiireellä ja paikat, jossa laattaa joudutaan leikkaamaan, jätettiin tässä vaiheessa tekemättä. Viimeistelytöitä siis vielä odottamassa. Laattoina käytimme Lakan 30x30 betonilaattaa.



5. Seuraavaksi käytiin jälleen nurmikon pohjien kimppuun. Tämä vaihe oli varmasti tuskallisin, sillä harattavaa, isompien kivien ja juurikeppien keräämistä riitti. Pikku-Justiinattaret eivät tätä hommaa kovin kauaa jaksaneet, mutta halusivat ehdottomasti kokeilla hommaa.

Multa tuli eräältä maatilalta, kompostoitua multaa, hevosenkikkaretta ja sen sellaista tiedättehän. Ei mitään tasalaatuista siis, niinkuin parhaimmat kekkilät sun muut, mutta todella ravinteikasta kuitenkin. Pahaksi onneksemme multa vain pääsi paikoitellen tiivistymään todella kovaksi kerrokseksi ennen harauksen aloitusta. Olikohan keskiviikkoilta, kun mies sitä haravalla hakatessa hikoili muutaman tuskan hikikarpalon kiireen painaessa niskassa, nurmikko kun oli tilattu perjantaille. Epätoivoiset ajatukset siinä jo alkoivat olla ja pohdimme jo, josko joutuisimme nurmikon toimituksen vielä siirtämään. Lopulta päädyimme kuitenkin vielä vuokraamaan puutarhajyrsimen, jotta saisimme kovimmatkin paikat möyhittyä. Ja johan se sitten onnistuikin hiukan helpommin. Harauksen yhteydessä levitettiin myös kalkki mullan sekaan. Sitten vielä jyräys ja satunnaisten painanteiden tasoitus. Yön tunneillehan se useampana iltana meni, mutta pohjat olivat ajallaan valmiit.






6. Sovitusti perjantaiaamuna varhain saapui kuorma siistejä rullia nurmikkomattoa tien varteen. Olimme pyytäneet reippaita talkoolaisia saapumaan heti aamusta paikalle, sillä päivä oli helteinen ja nurmikko olisi hyvä saada asennettua jo toimituspäivänä. Nurmikon meille toimitti Siirtonurmikkotuotanto Viitanen Oy Lounais-Suomesta Vampulasta. Nurmikkomatot olivat tasalaatuisia ja asennustyö kävi joutuin viiden käsiparin voimin. Käytännössä kaksi henkilöä kärräsi rullia tien varresta ja kolme käsiparia levitti ja asensi matot paikoilleen. Nurmimatot asennettiin "tiililadonnalla" ohjeiden mukaan piikkiharavaa apuna käyttäen kiinni toisiinsa. Reunojen tiiveys tarkistettiin käsin. Veimme nurmikon ojien pohjalle asti, joten rinnekohdissa nurmikko myös "naulattiin" puutikuilla kiinni alustaansa. Valmiin nurmialueen kastelu aloitettiin välittömästi, joten yksi työmyyrä sai välillä siirtyä kasteluhommiin. Tällä tavoin koko nurmikon (625 m²) asennukseen kului aikaa reilu 10 tuntia kahvi- ja ruokatauot mukaan lukien. Tämän jälkeen nurmikko vielä jyrättiin kevyesti päältä ja kastelua jatkettiin pitkälle iltaan. Onnistunut päivä ja siisti lopputulos! Suuri kiitos ahkerille asentajille!



Seuraavat kolme viikkoa lauloi sitten sadettimet todella ahkerasti. Reilun viikon ajan kastelimme nurmikkoa todella runsaasti ja sen jälkeen, kun juurtuminen oli jo hyvässä vauhdissa hiukan vähemmän, mutta edelleen siten, että nurmikko ei missään vaiheessa päässyt kuivumaan. Niinkuin hyvin vielä muistatte, heinäkuu ja elokuun ensimmäinenkin viikko olivat todella helteisiä. Tälle alueelle vettä saatiin taivaalta tuona kolmen viikon aikana ehkä kahdesti sen verran, että niinä päivinä ei kastelua tarvinnut miettiä. En edes uskalla ajatella, kuinka paljon vettä tuonne pihalle on kulunut. Vesilaskuhan sen sitten kuitenkin kertoo. :-/ Pääasia, että nurmikko näyttää juurtuneen kunnolla ja voi muutoinkin hyvin. Hiukan jännittää, miten loppujen lopuksi tässä onnistuimme. Ensi kesänä sen sitten varmasti näemme.

Tästä eteenpäin nurmikkoa tulee hoitaa kuten mitä tahansa muutakin nurmikkoa. Moneen otteeseen on nurmikkoa saanut jo leikatakin. Ensimmäisen kerran nurmikko leikattiin, kun se oli noin 10 cm korkeaa. Pituuden pidimme silti aika korkeana, ettei kosteus niin helposti haihtuisi. Nyt nurmikkoa on kuitenkin leikattu jo normaalisti 1-2 kertaa viikossa ja sen pituus on vähennetty pikkuhiljaa normaaliin n. 4 cm:n mittaan.

Seuraavaksi voikin pohtia istutuksia. Haaveissa olisi saada syksyn aikana ainakin omenapuut ja marjapensaat laitettua. Mikään kukkaihminen tai viherpeukalo en koskaan ole ollut, joten suuria istutusalueita ei pihallamme varmasti tulla näkemään. Jotain kuitenkin pitäisi keksiä ainakin tien puolelle näkösuojaa hiukan tuomaan ja muutoinkin pihaa elävöittämään. Katsotaan, mitä tässä keksitään. Hätä ei ole muulla kuin ruohosipulilla päästä tuolta oven pielen ruukusta oikeaan maahan.

15. elokuuta 2014

Vihreän purkin taika







Mitä tapahtuu, kun otetaan käteen vihreä purkki, sieni ja rätti ja sitten kontataan laattalattialla tunteroinen? No, polvissa kihelmöi ja niiden väri on jokseenkin kirjava, mutta sen lisäksi tuloksen näette kuvista.

Vuoden asumisen ja varsinkin nyt kesän paljaiden jalkojen ajan jälkeen valkoiset laattasaumat alkoivat pahasti näyttämään harmailta. Kerkesin jo suoraan sanottuna katua värivalintaamme ja mietin saumojen maalaamista oikeasti harmaiksi. Pahin alue oli selkeästi pesualtaan ja saarekkeessa sijaitsevan hellan välinen lattiaosuus, jossa luonnollisesti eniten sotketaan. Eräänä päivänä testasin Universal Stonea saumaan roiskahtaneeseen kahvitahraan ja huomasin, miten siltä alueelta sauma kummasti kirkastui. Niinpä en malttanut olla tarttumatta tähän jokseenkin työlääseen hommaan nyt oikean siivouspäivän koittaessa. Ja kyllä maar kannatti, vai mitä sanotte? Jos vain nyt olisi viisas, niin hommaisi edes jonkinlaisen maton tuota puhdasta lattiaa suojaamaan. Kenties olisi myös aika käsitellä saumat uudelleen saumasuojalla, joka meillä tuossakin lattiassa on alusta asti ollut. Mikään täydellinen pelastus ei siis sekään aine näyttänyt olevan, mutta ehkä yhdessä hyvän saumalaastin (Casco Dekor Premium) kanssa teki lattiasta kuitenkin helpommin puhdistettavan. Ainakin, jos unohtaa ne polvien mustelmat. ;)

Pahoittelut niille, jotka odottivat lupaamaani postausta nurmikon vihreydestä. Se tulee sitten seuraavaksi. Tuli vain pakottava tarve jakaa tämä riemu. Tämäkään ei siis ollut maksettu mainos mainitulle tuotteelle, vaan ihan oma hyväksi todettu havainto.

10. elokuuta 2014

Vuosipäivä



Tasan vuosi sitten muutimme uutukaiseen kotiin. Valmishan tämä ei ole vieläkään. Sen vuosipäivään menee vielä aikaa. Ja sitten varmaan aloitetaankin jo remontointi. ;)

Huomenna täältä talosta astelee koulutielle ekaluokkalainen ja eskarilainen. Jännitystä ilmassa. Kukkaset näiden tapahtumien kunniaksi!

p.s. Työn alla postausta pihan rakentamisesta. Aiheesta siis tulossa pian.