31. joulukuuta 2015

Vilkaisu jouluun









Tämän vuoden viimeinen päivä. Vilkaistaan vielä muutaman kuvan verran jouluun. Joulu syntyi tänä vuonna hyvin pienellä panostuksella. Ja siltikin (tai siitä syystä) joulunpyhät olivat oikeinkin lokoisat. Kuusta koristi muutama uusi vanerinen joulukoriste, mutta muutoin jouluiset puitteet rakentuivat kaapista löytyneillä koristeilla, kukilla ja havuilla. Eiköhän se joulu ole parhaimmillaan silloin, kun joulustressi on kaukana ja ympärillä tärkeimmät. No, ja pöydässä hiukan herkkua ja perinteisiä jouluruokia. Nyt on kuitenkin taas aika jättää joulu taakse ja suunnata katseet nykyhetkeen ja ensi vuoteen. Joka vuosi joulu tulee liian nopeasti ja kohta huomaakin sen olevan jo ohitse. Vikkelä kaveri. Kuusenkin jo laitoimme pois, sillä vietämme vuoden vaihteen muissa maisemissa. Näyttää ne nämä vuodetkin hujahtavan yhtä vikkelää kyytiä. Parempi siis pysyä vain kelkassa. Hauskaa vuoden vaihdetta vain muillekin kyytiläisille!

24. joulukuuta 2015

Nyt on joulu






Jouluaaton tohinoiden keskeltä pikaiset jouluterveiset. Pari edeltävää viikkoa ovat olleet kiireisiä ja täynnä monenlaista mukavaa touhua ja tapahtumaa. Nyt on kuitenkin aika rauhoittua ja nauttia joulun tunnelmasta. Kuusi on koristeltu, kynttilät sytytetty, jouluruoka tuloillaan ja lapsilla perhosia vatsassa. On joulu.


Tunnelmallista joulua! 


10. joulukuuta 2015

Villaa varpaille






Sohva siirtyi parisen viikkoa sitten vaihteeksi ikkunan eteen. Olohuoneessa ollut liian pieni maton lärpäke alkoi tuntua entistäkin pienemmältä, kun avaraa tilaa tuli enemmän ympärille. Järjestyksen muuttamisen jälkeen myös tilan kaikuisuus selkeästi lisääntyi ja se jos mikä on hermoja raastavaa. Olihan tuosta uudesta matosta haaveiltu jo pitkään ja nyt sen hankintaan saatiin vihdoin vauhtia. Matto on Ikean syksyn uutuuksia. Olinkin sopivasti katsellut tätä sillä silmällä. Koko olisi saanut olla vielä pikkuisen isompi, mutta menee näinkin. Vähän väliä silmä siirtyy ihailemaan uutta mattoa, mutta kestää varmasti hetken, että tähän tummempaan versioon tottuu. Mutta onhan se nyt vaan ihana, että on lämmintä varpaiden alle ja kaikuisuuskin rauhoittui kummasti.

2. joulukuuta 2015

Vanhat aarteet osa 2: Kultainen Grapponia







Toinen vanhempieni kätköistä löytynyt aarre on tämä kaunis Nanny Stillin suunnittelema ja Riihimäen lasin valmistama Grapponia-sarjaan (vuodelta 1968) kuuluva sokerikko/jälkiruokakulho. Samaisen sarjan kermakko odottaa myös kaapissa käyttöä, suloinen on sekin. Tykkään siitä, miten pitsimäinen nypyläkuvio tulee jotenkin tosi kivasti esiin tässä mummokeltaisen (meripihkan) sävyisessä lasiastiassa. Tällä kertaa kulho toimittaa kynttilänalusen virkaa. Sopii mielestäni tarkoitukseen oikein hyvin ja tuo kivaa lämpöä sisustukseen. Eikös sitä sanota, että persoonallisuus sisustuksessa syntyy kerroksellisuudesta, tämä on mielestäni sitä parhaimmillaan.