21. tammikuuta 2015

Valkoista ja vihreää sekä ajatuksia bloggaamisesta










Mitä ihmettä, kuvia kuusesta ja joululahjoista. Eikös se mennyt jo, joulu? Tästä päästäänkin sujuvasti viime aikoina päässäni muhineisiin ajatuksiin tästä harrastuksesta, bloggaamisesta. Niinkuin kuvista huomata saattaa, on tämä bloggaaja auttamattomasti jäljessä näissä julkaisuissaan. Toiset kirjoittelevat jo kevään trendeistä ja kuvissa vilahtelevat tulppaanit pastellisissa sävyissä. Ei täällä vain.

Aloitetaanpa siis vaikka ensin ajatuksista trendeistä. Täällä ei nimittäin pysytä mukana trendien kärjessä, niinkuin monissa muissa blogeissa näyttäsi vahvasti olevan. Ei sen puoleen, en muutenkaan ole sitä tyyppiä, joka laittaisi kotia viimeisimpien trendien mukaan, onneksi. Jää moni hetken pinnalla pyörivä juttu ostamatta, joka myöhemmin päätyisi vain kaapin perukoille pyörimään. Tässä asiassa auttaa myös suuresti tilin saldo. En silti voi kieltää, ettenkö haluaisi esimerkiksi päivittää sohvaamme uudempaan, trendikkäämpäänkin tai ostaa sitä ihanaa Hay:n villamattoa korvaamaan olohuoneemme aivan liian pienen (ja trendittömän) maton. Nämä ovat haaveita, jotka toivottavasti joskus vielä toteutuvat. Entä sitten aihe bloggaamisen kannalta ajateltuna, eikö blogi käy vähän tylsäksi, kun kuviin ei ilmesty kovinkaan paljon uutta? Toisinaan tätä mietin, kun selaan muiden trendien harjalla kulkevien blogeja. Onko blogini kenenkään mielestä mielenkiintoinen, kun kuvissani ei näy designklassikot, ei marmoritarjottimet, enkä ole maalaamassa seiniämme kalkkimaaleilla tai nyt niin trendikkäillä syvän usvaisilla sävyillä, vaikka niistä tykkäänkin? Huomaan kyllä seuraavani itse nykyään enemmän niitä blogeja, joissa näkyy oikea elämä, eikä niinkään se kiillotettu pinta. Ja tiedän myös, että lukijoissani on monta oikeaa tuttua, jotka tulevat tänne siitä syystä, että haluavat nähdä ja kuulla, mitä minulle kuuluu, eivätkä lue blogiani esimerkiksi inspiroituakseen itse sisustuksen saralla. Mutta entäs ne muut kävijät? Ja tarvitseeko sitä edes miettiä, kun on kyseessä harrastus, jota teen myös omaksi ilokseni? En voi kieltää, etteikö saamani kommentit tai kävijälukumäärät ilostuttaisi ja antaisi itsellenikin intoa tähän touhuun. Toisinaan tulee kuitenkin mietittyä, että täh...kiinnostikohan tämä ketään, kun yhtään kommenttia ei kuulu.

Ajankäytöstä. Kirjoitan blogia yleensä joko aamulla, kun eskarilainen ja koululainen ovat niillä teillänsä ja pikkuisin nukkuu. Siinä välissä kun pyykkikone pyörii ja aamun sänkyjen petaukset ja tiskit on hoidettu. Tai sitten myöhään illalla, kun lapset nukkuvat ja on hetki aikaa itselle. Tarpeeksi pitkiä hetkiä bloggaamiselle on tällä hetkellä kovin vähän. Joudun monesti tekemään postauksen osissa. Siksi nytkin kuvat ovat joulun ajalta. Jossain välissä ne muokkasin blogiin sopiviksi ja nyt kirjoitan tätä kuumeisesti siinä pelossa, että vaunuista kuuluu kohta käsky muihin töihin. Ja silti tunnen olevani niin myöhässä. Toisinaan tympii, kun haluaisi tehdä enemmän, kuvata enemmän ja julkaista useammin.

Ja sitten vielä aiheesta valokuvaus. Minulla on mielestäni hyvä kamera: Nikon D5100, muutama hyvä objektiivi, lisäsalama ja nyt uutena myös joululahjaksi saamani jalusta. Kalusto valokuvausta varten on siis kunnossa. Olen kuvannut pikkutytöstä lähtien. Ensimmäisen kamerani sain muistaakseni ala-asteikäisenä ja harrastus onkin säilynyt tähän päivään asti mieluisana. Ongelmana on silti edelleen taidon puute. En ole koskaan käynyt yhtään valokuvauskurssia, pitäisi kyllä. Mutta jälleen kerran tarvittaisiin aikaa, pitäisi ehtiä harjoitella ja taas harjoitella. Helpoksi tätä ei myöskään tee se, että tuppaan olemaan vähän turhan vaativa itselleni. Mielellään julkaisisin vain täydellisiä valokuvia. Nytkin harmittaa, kun osa postauksen kuvista ei niitä ole. :D Kuvankäsittelytaidot ja tietokoneen hallinta olisivatkin vielä hyvä lisä aiheisiin, mutta jääköön ne tällä erää.

Mikä tämän vuodatuksen tarkoitus sitten oli. En oikein itsekään tiedä. Piti vain kirjoittaa. Olen pahoillani, että jutusta tuli jokseenkin negatiivissävytteinen. Enkä missään tapauksessa halua loukata teitä, jotka ehkä tunnustatte olevanne niitä trendeistä tykkääviä. Jokainen saakoon olla ja blogata, miten tykkää, jos siitä saa itselleen hyvän mielen ja on aidosti kiinnostunut ja tykästynyt niihin asioihin, mitä kulloinkin tuo julki. On muuten minullakin tällä hetkellä esimerkiksi eucalyptuksen oksia maljakossa, niinkuin monilla muillaki näyttäisi olevan. ;) Enkä myöskään voi kieltää, ettenkö itsekin jossain määrin seuraisi trendejä. Onneksi pienelläkin budjetilla voi olla edes hiukan trendikäs. Mutta vain siksi, että itsekin tykkää. Ei siksi, kun se on trendikästä tai siksi, kun muillakin on. Toivottavasti en koskaan hukkaa omaa tyyliäni (onko sitä?) blogien kautta tulevaan trenditulvaan.

Näitä ajatuksia tai lähinnä kysymyksiä on viimeisen vuoden aikana pyörinyt useinkin mielessä. Miksi teen tätä? Olisiko parempi vain lopettaa koko touhu, kuin tuskailla ajan puutteen kanssa? Mitä itse saan tästä ja saako kukaan muu tästä mitään? Näitä mietin edelleen...


P.s. Ihana himmeliprintti on Sweet living and things-blogia pitävän Jaanan käsialaa, kiitos siitä! Pöllö kuusenkoriste Ikeasta ja saman aiheen kynttiläkippo Kodin1:n loppuunmyynnistä. Harmittaa, että juuri Kuopiosta, missä muutenkin on aika vähän pientavaraa myyviä sisustusliikkeitä, päättivät tuon liikkeen lopettaa.

P.p.s. Onnittelut, jos jaksoit lukea koko tekstin. :) 

15 kommenttia:

  1. Sulla on ihana blogi! Itse tykkään blogeista jossa myös elämä näkyy eikä vain kiillotettu pinta,sekä sellaisista sisustusblogeista,joissa bloggaajan OMA sisustustyyli tulee esiin ,eikä vain juuri kuummimmat trendit. Tuo jäljessätuleminen kuulostaa niin tutulta. Monesti on pää täynnä ideoita pitkälle moneen postaukseen,mutta toteutus on asia erikseen...nimim. Joululahjoihin liittyvän postauksen juuri julkaissut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Alisa! Kiva kuulla, että on muitakin mattimyöhäisiä. :D Mulla käy niinkin, että jää sitten kokonaan julkaisematta jokin juttu, kun ei sillä hetkellä satu ehtimään. Mutta näillä mennään, ainakin nyt toistaiseksi.

      Poista
  2. Moikka! Olen ihan samoilla linjoilla Alisan kanssa. Tykkään, että elämä näkyy eikä kirjoitella vaan viimeisimmistä trendeistä, joista saa lukea nykyään ihan liian paljon jo muista sisustusblogeista. Mä en myöskään odota, että lukemissani blogeissa uutta päivitystä tulee päivittäin (en itse asiassa ymmärrä miten jotkut ehtivät muun elämän lomassa päivittää blogejaan niin usein?!), jokainen kun kirjoittaa omassa tahdissaan silloin kun on jotakin mitä kirjoittaa :) Sulla on kiva blogi ja omanlainen tyyli, jota on mukava seurata!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi! Osa bloggaajista ilmeisesti tekee viikonloppuisin useamman ajastetun postauksen, mutta en mä siltikään ehtis. Tai pitäis sitten olla niin hyvä kuvaaja ja sujuvampi kirjoittaja, että ei menisi niin kauan yhden postauksen tekemiseen.

      Poista
  3. Mahtava postaus! :) Minä en suoraan sanottuna osaa itse sanoa trendeistä mitään, joten sille saralle en ole edes yrittänyt poukkoilemaan. :D Oman kodin sisustusta omine, pihistellyine ratkaisuineen. Kuvakulmaa kun vaihtaa säännöllisesti, niin silloin samatkin nurkat tuntuvat tuoreilta. Uuden ostaminen blogipostauksen takia tuntuu kamalalta ajatukselta, siihen kelkkaan ei halua kapsahtaa, vaikka välillä sitäkin (itsetekoista) painetta meinaa tuntea niskassaan.

    Itse tykkään sellaisista sisustusblogeista, jossa on kirjoittajan elämää mukana. Haaveilen omissakin postauksissa siitä, että niissä voisi näkyä kalusteiden lisäksi jopa ihmisiä ja eläimiä. Eläimiä meillä ei kuitenkaan ole, ja jos vaikkapa itse vilahtelisi jossain kuvassa, pitäisi miehellä olla kiinnostusta kameranvarteen (ei ole). Kuulumiset ovat kuitenkin aina kivoja, sisustusaiheiden ohessa.

    Postaustahtia kun mietin lukemieni blogien kannalta, niin sillä ei itse asiassa taida olla lukijalle merkitystä, minulle ainakaan. Onhan se kiva, jos suosikkiblogi päivittyy useasti, mutta yhtä paljon iloitsen niistäkin blogipäivityksistä, joita putkahtelee harvemmin. Tämän kun osaisi muistaa myös itse bloggaajan roolissa! :)

    Stressitöntä blogikevättä siis, nautitaan HARRASTUKSESTA, sellainenhan meillä kaikilla on hyvä olla. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei huippu kuulla, että muutkin on samoilla linjoilla. :) Pitäisi jotenkin päästä eroon siitä syyllisyyden tunteesta, mikä seuraa, jos ei vähään aikaan (mulla yli viikkoon) ole mitään julkaissut. Tai että ei ainakaan stressaisi asiasta. Kun onhan tämä nimenomaan vain harrastus, josta kuuluisi nauttia.

      Ai että mä ootan, että saatas järjestettyä meille itäsuomalaisille se valokuvausopastus. Ja sit vielä kuvankäsittely ja tietokoneen käyttöopastus. ;)

      Sinun blogisi on muuten mielestäni todella viimeistellyn näköinen! Ihailen aina, miten saat postauksistasikin niin nättejä muotoiluiltaan: kuvat, kuvatekstit ym.

      Poista
    2. Heh, meinaan punastella täällä. :) Joo, sitä valokuvausjuttua odotan minäkin kovasti! Pääsiäiseen tuntuu olevan hurjan pitkä aika, minulle passaisi aiemminkin. Kuvankäsittelystä ja tietokoneen käytöstä voitaisiin myös järjestää vinkkikokoontuminen, luulen että meistä itse kukin voisi antaa kullanarvoisia teknisiä ideoita. :) Vähän olen itse yrittänyt perehtyä HTML-koodeihin ja sitä myötä blogin ulkoasun muuttamiseen, mutta se ei todellakaan tunnu tutulta reviiriltä!

      Poista
  4. Kuule sie Anna! Jatka samaan malliin vaan. Ilo on lukea sun ajatuksen virtaa, aitoa elämätä!
    -naapurin Maija-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Maija! Ja jos ei kuulu tänne mitään, niin senku kurkkaat ikkunasta naapurin suuntaan tai ihan ovelle asti tuut koputtelee. :)

      Poista
  5. Tätä blogia oon seurannu sieltä teidän raksavaiheesta asti ja toivon totisesti,että jatkat vielä!! Kotisi on hyvin paljon saman tyylinen ku minun ja myös kivoja vinkkejä täältä olen saanut.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai että tästä tuli hyvä mieli, että joku on jaksanut pysyä matkassa näinkin pitkään! Kiitos kannustuksesta! <3

      Poista
  6. Ajanpuute, tiedän niin tuon tunteen! NBloggaaminen on ollut minulle suorastaan intophimo, varsoinkin juuri kiireisimpinä rakennus- ja pikkuvauva-aikoina, eli juuri silloin kun siihen on ollut niin kehnosti aikaa. Jos siitä huolimatta itse saa siitä mielen virkeyttä kuten koen saaneeni (ja saavani edelleen) niin kannattaa jatkaa! Blogi löytää lukijansa ja lukijat blogin, kun pysyy omalle tyylilleen uskollisena ja kuuntelee itseään eikä jäljittele muita. Juuri niin mielestäni teet.

    Mitäpä trendeistä, pääasia että itse tykkää. Ja ne trendivinkit saa halutessaan lehdistä ja mainoksista, blogeista haen enemmän persoonallisuutta. :)

    Jos joskus innostut lähtemään valokuvauskurssille niin mää kans haluan mukaan! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äärh, muutama kiireestä (niin, siitäpä siitä, taas) johtuva kirjoitusvirhe.. pahoittelut.. :D

      Poista
    2. Se on justiisa noin! Blogin pitäminen tuo juuri sitä virkistystä, mutta ajan puute ottaa vaan niin pannuun. Pitäs jotenki osata tehä tätä vähän löysemmin ja olla vähemmän itsekriittinen.

      Pidetään mielessä tuo valokuvauskurssi. Oon ootellu, josko vaikka kansalaisopistolle tulisi joku sopiva kurssi.

      Hauska tuo sun kirjotusvirhe varsomisesta. Taisitpa kyllä tosin oikeastikin "varsoa" raksa-aikana. ;)

      Poista
    3. No juu, tai jos ihan tarkkoja ollaan niin toiseksi nuorimmainen syntyi neljä päivää ennen kaivurin kuokan iskeytymistä tonttiin, ja kuopus neljä päivää muuton jälkeen. ;)

      Poista

Kirjoita vain...ilahdun aina suuresti kommentistasi! :)