Humpsista vain ja ollaan lokakuun viimeisen päivän illassa. Tämä kuukausi on kyllä hurahtanut ihan ennätysnopeasti, niinkuin näköjään syyskuukin. Syyslomakin on vain muisto enää ja arki pyörii entiseen vauhdikkaaseen tahtiin. Turhaa tässä on alkaa selittelemään blogihiljaisuutta kiireellä tai muilla töillä (vaikka niitäkin esiintyy), mutta yksinkertaisesti kaiken opiskelun ja arkitouhujen jälkeen olen kaivannut ihan vain olemista, ilman mitään sen järkevämpää ajattelua vaativaa tekemistä.
Aloitin ennen syyslomaa viime talvena kesken jääneen villasukan neulomisen. Jostain syystä perinteistä neulomisinnostusta ei viime talvena tullut ollenkaan, niin nyt sitten tekisi mieli neuloa pipoa, sukkaa, paitaa ja kaikkea muutakin yhtä aikaa. Todellisuudessa ehdin kuitenkin neuloa vain muutaman kerroksen illassa, mutta ollaan silti jo toisen sukan loppupuolella. Ajatusten nollausta parhaimmillaan.
Tahti ei näytä ainakaan hiipuvan, kun joulua kohti mennään. Opiskeluissa ollaan päästy jo siihen pisteeseen, että ensimmäiset kurssit pitäisi saada suoritettua loppuun, mikä tarkoittaa rästihommien loppuunsaattamista ja näyttötehtävien tekemistä. Onneksi opintojen vastapainoksi ilmestyy silloin tällöin muutakin ajateltavaa. Tämä ja ensi viikko tarkoittaa meidän perheessä neljää eri juhlapäivää; hääpäivä oli eilen, loppuviikosta keskimmäisen ja minun syntymäpäivät ja ensi viikolla onkin isänpäivä. Perjantaina talon valtaa halloween-tunnelma, kun koululaiset päättivät järjestää naamiaiset teemaan liittyen. Kyllä ei kouluhommat pysy päässä, kun koittaa sitä ideoiden ja innostuksen määrää pitää edes jotenkin aisoissa. Ei lopu tekeminen tekemällä ja yhtäkkiä taas huomaat, että on ilta, ja kohta joulukuu. Näin meillä, miten teillä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita vain...ilahdun aina suuresti kommentistasi! :)