18. lokakuuta 2015

Takkatulen loisteessa







Takkatulta kerkesi jo kaivata. Alkukesästä takkaamme fiksailtiin useampaankin otteeseen ehompaan kuntoon ja nyt syksyn mittaan olemme sitä pikkuhiljaa taas käynnistelleet täyteen tehoonsa. Korjauksien jälkeen saimme myös viimeisteltyä takan ja piipun alareunan kapeilla listoilla.

Viime yönä leivinuunissa muhi tälle syksylle ensimmäinen paisti. On se vaan varma keino saada lihasta mureaa, kun sitä tuolla lämmössä hauduttelee kellon ympäri. Myös nirsoimmille lapsille näytti maistuvan. Ainut haittapuoli on, että yöllä tuoksun leijaillessa nenään, saattaa kesken unien nälkä yllättää.

Keinuheponen muutti meille 1-vuotiaan synttärilahjana lapsuuden kodistani. Useampi keinuja sille onkin jo antanut kyytiä, mutta edelleen jaksaa hepo kantaa kiikkujansa. Parhaita lasten leluja tällaiset, jotka kestävät isältä pojalle tai tässä tapauksessa äidiltä (ja sen sisaruksilta) tyttärelle ja hyvällä hoidolla vielä seuraavallekin sukupolvelle. Tälle iltaa kiikku on jo pysähtynyt ja niin alkaa olla kiikkujan äitikin. Syysloma on päättynyt ja huomenna jatkuu taas arki aikaisine aamuineen. Pirteää tulevaa viikkoa! (ja hyvää lomaa niille, joilla se on vasta alkanut.)

2 kommenttia:

Kirjoita vain...ilahdun aina suuresti kommentistasi! :)