Illan hämärtyessä

Juodaan motti höyryävää, rapistellaan hiukan ja hiivitään hiljaa. Päivät täyttyvät jouluisista askareista. Aina meenaa tulla hoppu, vaikka kuinka aikaisin aloittaisi. Enkä minä edes osaa aloittaa kovin aikaisin, kunhan suunnittelen vain. Yleensä osa suunnitelmista jää toteuttamatta, niin tänäkin vuonna. Aikomukseni oli muun muassa tehdä uusi joulukalenteri. Kolmas osa tehtykin, mutta hyvin on silti palvellut. Joka aamu on yllätykset löytyneet. Tällä erää vielä flunssa pääsi välillä verottamaan osansa. Mutta ei se joulu taaskaan ole niistä tekemättömistä töistä kiinni. Tulee se kuitenkin. Joulumieli syntyy läheisistä, joulun sävelistä, kauniiden lahjojen antamisesta, postilaatikosta löytyvistä korteista ja vähän kyllä tuosta sopivan isosta mukista. Pitää vain pysähtyä ottamaan joulu vastaan. Ilo tulee pienestä. Huomiselle on vielä monta puuhaa. Hoppu pysyköön poissa joulumielen tieltä.


* Hiipien kortti / Lotta Vuorma / Taidehuone

(BLOGIYHTEISTYÖ)

Valoa ja viimeistelyä

Lauantaina aurinko antoi hetken aikaa loistettaan, että pääsin pikaisesti sormet kohmeessa räpsimään muutamia ulkokuvia. Ei olla toimetonna oltu. Itsestä tosin on muuton jälkeen tuntunut, että kovin tahmaisesti on kaikki jäljelle jääneet hommat edenneet, mutta kun näitä kuvia katsoo, niin huomaa, miten paljon valmista on saatu aikaan. Kiitosta tästä en kyllä itselleni juurikaan voi antaa, sillä kyllä se on tuo miespuoleinen, joka on edelleen jaksanut rakentaa rakentamistaan.

Edellisen aiheeseen liittyvän postauksen jälkeen ovat ikkunat ja ovet saaneet kehykset ja pellit sekä nurkat lautansa. Sadevedet kulkevat sievästi rännejä pitkin, eivätkä tipu het ovesta astuessa lähtijän niskaan. Lauantain auringonvalon lisäksi saimme samaisena päivänä myös lisävaloa pimeiden talvi-iltojen iloksi. Etuterassia valaisee Ketosen harmaat Lumo valaisimet ja talon takanurkalla varastolle aikovaa auttavat valollaan Konstsmiden sirot Modena valaisimet. Kyllä nyt kelpaa käydä vaikka talviunille. Tai noh...ehkä siirrymme vain näpräilemaan viimeisiä puuttuvia osia sisätiloihin. Ja jos oikein ahkeraksi tästä joskus äidytään, niin lauhalla kelillä saattaa ulkonakin olla vielä vasaralle töitä. Ei kuitenkaan huolta talven tulosta enää. Ja joulu...se se on tervetullut meillekin.

Jouluiloa kortilla

(BLOGIYHTEISTYÖ) Joulukorttien postitus alkaa olla käsillä. Itselläni on sen verran monta askarteluprojektia kesken, että päätin suosiolla jättää joulukorttien askartelun tänä vuonna väliin. Lapsoset tosin jaksavat tehdä tänäkin vuonna omat näperryksensä. Taitaa se kaikenlainen askartelu meillä kuulua jo pienempienkin tyttöjen jouluvalmisteluihin.

Mihinkään kimallejoulumassakortteihin en tänäkään vuonna silti aio sortua, vaan ajattelin edes pienesti tukea joulukorttiostoksillani sitkeitä pienyrittäjiä. Näiltä taiteilijoilta löytyy monesti yhtälailla persoonallisia ja kauniita kortteja, joilla muistaa ystäviä. Yksi valloittavia kortteja tuottava taiteilija on kuvittaja, graafinen suunnittelija ja taiteen maisteri Meeri Hentilä, jonka tuotteet kantavat nimeä Merri.

"Merri tekee julisteita ja kortteja herkullisista väreistä ja arjen ilonhetkistä. Printtien aiheet löytyvät yleensä tavallisesta arjesta, kodista, ystävien keskeltä. Inspiraatio voi syttyä kaatuneen kukkapurkin äärellä vaihdetusta hymystä tai eriparikupeilla katetusta pöydästä. Meerin töissä vapaa viiva, puhtaat värit ja yksityiskohtien sekä suurten pintojen kontrasti ovat olennaisia tekijöitä." (teksti lainattu astubutiikkiin.fi-sivuilta)

Merrin kortteja ja julisteita pääsee tilaamaan Merrin omasta putiikista* tai Astubutiikkiin.fi* sivuston kautta. Perjantaihin asti vielä aikaa rustailla kortteja, jotta ehtivät joulupostiin. Itse olen yleensä se, joka viimeisenä päivänä kiikuttaa punaisen kuoren postiin. Onneksi on kortit jo odottamassa rustaajaa.

EDIT: Merrin kortit ovat nyt alennuksessa 10 kpl / 10 €. Ostoksille pääset edellä näkyvistä linkeistä! Tarjous on voimassa joulukuun loppuun asti.


* Teksti sisältää mainoslinkkejä.

(Kirjoittaja on saanut korteista alennusta bloginäkyvyyttä vastaan)

Itsenäisyyspäivänä

Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa! Taistelu, joka itsenäisyytemme puolesta käytiin, pistää hiljaiseksi. Nöyrä kiitos heille, miehille ja naisille, jotka sen eteen töitä tekivät.

Täällä vanhempieni luona juhlaa ovat kaunistaneet havut ja perinteiset sinivalkoiset kynttilät. Kahvin kanssa herkuttelimme puolukkaisella juustokakulla. Hopeinen dimange toimittaa joulukalenterin virkaa.

Tontun puuhat

Tämän talon tontut ovat jo matkalla toimittamassa ensimmäisiä paketteja. Harvinaisen ajoissa täällä ollaan näissä paperipuuhissa. Tykkään kovasti paketoinnista ja vain harvoin annan kaupan tätien tehdä hommaa. Itse suosin hillittyä tyyliä ja tänä vuonna salaisuudet kääritäänkin pakkaus- ja leivinpaperin yhdistelmään. Koska leivinpaperi on mitä on, liukasta kuin mikä, jossa teippi ei pysy, täytyy nauhan olla napakkaa. Eurokankaan puuvillanauha toimii loistavasti. Jouluisen säväyksen pakettiin tuo kuusikortti, joka syntyy niks naks pahvista leikaten. Lähempänä joulua kääräistäviin paketteihin voisi laittaa vaikka oikean kuusenoksan koristeeksi. Tässä vasta päästiin alkuun, moni muistaminen on vielä hankkimatta tai työn alla. Pitäähän se jotain jättää viimeiselle viikolle, että pääsee kunnon joulukiireeseen. ;)

Adventti

Joulun odotus saa virallisesti alkaa. Tänä vuonna meillä on ihan oikea adventtikynttelikkö. Idean poimin ok -omin käsin kirjasta. Kirja on siitä vinkeä, että se ei anna kovinkaan yksityiskohtaisia ohjeita valmistamiseen, vaan tekijälle jää vapaus toteuttaa jutut omaa luovuutta käyttäen. Itse päätin heti ensimmäisen kuvan kyntteliköstä nähtyäni tehdä siitä nelihaaraisen juuri adventin aikaa ajatellen. Jo pelkästään tämän ohjeen takia kannatti ostaa tuo mahtava kirja. Kaiken lisäksi kirja on todella kaunista katseltavaa. Kirjan takana ovat VARPUNEN-blogin Susanna ja Weekday Carnival-blogin Riikka. Kannattaa myös kurkata heidän bloginsa. Niissä, niinkuin kirjaa selatessakin, silmä lepää ja idea-arkku täyttyy.

Leppoisaa ensimmäistä adventtia ja ihanaa joulunodotusta!


p.s. Tämä ei ollut maksettu mainos, tää vaan tykkäs! Ja kyllä, tuo yksi haara on vinossa, siinä liimaus ei oikein vielä pidä. 

Pakkasaamuna aikaisin

Pakkasaamun aurinko oli tänään kaunis. Hetki on lyhyt. On oltava kärppänä aukaisemassa verhot, kun se saapuu. Valossa tähti kulkee eteisen seinää pitkin ja katoaa pian voimistuvaan kirkkauteen. Onneksi toinen tähti kestää. Täällä aletaan olla joulumielellä... Ja tiedättekö mitä, olen niin tykästynyt prinssiin, enkä vain yhteen. ;) Onni on, että ne asuvat meillä.