17. marraskuuta 2016

Rutturuusuja





Tässä takan lämmittelyn ohella pikaiset heipat. Muutamat pienet juhlat ovat pitäneet sopivan kiireisenä. Pientä säätämistähän näihin juhliin aina kuuluu, kuten nyt vaikka viime tippaan jääneen lahjan hankintaa. En tiedä, miten nykyään aina ajaudun tuohon viime tipan tilanteeseen. Se kun ei ole ollenkaan minun mieleeni. Kaiken lisäksi keksin, että samallahan sitä muutamat joululahjatkin etsii, kun kätevästi kulkisivat perille. Vietimme nimittäin isänpäiväviikonloppua reissussa ja tontun puuhat hoituivat siinä sivussa. No onneksi onnistuin tavoitteissani ilman sen suurempia hiusten repimisiä. Jotain sentään alan oppimaan. Sitä vain tässä tulin sanomaan, että kun elämässä tapahtuu paljon, jää blogi aina vähän tappiolle. Kaiken lisäksi To do-lista tuntuu olevan loputon. Olen asettanut tavoitteet omille projekteilleni, toivottavasti nyt ei mennä viime tipan taktiikalla.

Noista ruusuista...mies toi synttäriruusuja tuossa pari viikkoa sitten ison kimpun, yhtä monta kuin täytin vuosia tai itseasiassa yhden ylimääräisenkin. Ei kuitenkaan erehtynyt luulemaan minua vuotta vanhemmaksi, mitä kyllä itse autuaasti olin luullut. Näin ilmeisesti käy, kun elää tarpeeksi vanhaksi. :D Viikon jälkeen alkoivat näyttää jo vähän kurpsahtaneilta, mutta silti säästin vielä muutaman parhaimman yksilön. Kurttuisinakin mielestäni kauniita. Jospa itsekin säilyisi yhtä viehkona rutuista huolimatta. ;)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita vain...ilahdun aina suuresti kommentistasi! :)